Muorin matkavinkit Kolille
On onni ja ilo asua keskellä kansallismaisemaa. Vaikka Kolin ikiaikaiset kalliot ja jääkauden muokkaamat vaarat ja saarijonot Pielisellä ovat minulle arkipäivää, niihin ei kyllästy.
Ihmiselon ja maailmanmenon pohdiskelua yllättävistä näkövinkkeleistä.
On onni ja ilo asua keskellä kansallismaisemaa. Vaikka Kolin ikiaikaiset kalliot ja jääkauden muokkaamat vaarat ja saarijonot Pielisellä ovat minulle arkipäivää, niihin ei kyllästy.
Vuosia sitten, kun puutarhani oli vasta nupullaan, ostin eräästä torikojusta kolme pienen pientä sipulia. Vaaleat, pitkulaiset sipulit oli kääritty huolellisesti kosteaan sanomalehteen.
Tänä keväänä tulee minulle 10 vuotta täyteen Maatiaismuorina Kolin Kortelahdessa. Omat maatiaiseni ovat tuoneet ilon ja merkityksen arkipäiviini ja innostaneet minut valokuvaukseen ja kirjoittamiseen.
Jossain vaiheessa alakouluikäisenä luin kaiken mahdollisen eläinten käyttäytymisestä. Idolini oli Konrad Lorenz, ja lempikirjani hänen teoksensa Eläimet kertovat.
Taas on selvitty pimeästä ja kylmästä tammikuusta. Leivinuunin avulla pärjään paukkupakkasillakin, mutta kun ikkunoista hieman vetää ja on väsyneen viluinen olo, on ihana kietoutua paksuun itse neulottuun villatakkiin ja istua lampaantaljalle.
Soljuville laineille haravoituja sorakäytäviä ja nurmikkoon tallattuja polkuja. Vankkaoksaisia ikipuita ja suoriin riveihin kylvettyjä kesäkukkia. Hullunkurisia patsaita ja narisevia portteja.
Taitan paperin reunaan kapean kaistaleen ja painelen saumanvaran sileäksi. Ruskea voimapaperi vaatii topakat otteet. Tästä täytyy tehdä vähän kookkaampi.
Joko saa puhua joulusta? Monet ihmiset ovat kyllästyneet jouluhössötykseen, joka alkaa viimeistään marraskuussa.
Pää ei meinaa millään nousta tyynystä. Vielä hetki sitten samosin viidakossa ja löysin tieteelle entuudestaan tuntemattoman kurkkulajin. Nyt ikkunan takana lotiseva vesisade huuhtoo mielestä viidakon vihreyden.
Uutiset ja tutkijoiden ennusteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista maapallolla ahdistavat. Päivittäin kuolee sukupuuttoon eläimiä, hyönteisiä ja kasveja. Luonnon herkkä systeemi runsaine lajeineen on vaarassa häiriintyä.
Sainko herätyksen sen jälkeen, kun pääsin ensimmäistä kertaa kulkemaan englantilaisen hedelmätarhan heinikossa? Vai väsyinkö vain totaalisesti loputtomalta tuntuvaan leikkurin lykkimiseen?
Kun olin vielä opettajantyössä, kevätjuhlapäivä oli aina riemullinen kuin vasikoiden laitumelle lasku. Kun juhlasalissa kaikui Jo joutui armas aika, sydämeen virisi toiveikas odotus ihanasta kesästä.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.