Länsi-Pakilassa, Elotien viljelypalstoilla, Sampo Kallungilla on aarin palstaviljelmä. Siitä riittää syötävää nelihenkiselle kattilakunnalle läpi vuoden.
Kun helsinkiläinen Sampo Kallunki viisi vuotta sitten sai viljelypalstan, parvekeviljelijälle avautuivat huikeat mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan. Sampo haluaa kasvattaa nelihenkiselle perheelleen laadukasta ruokaa, aina omavaraisuuteen saakka.
Kuluneena hellekesänä satoa on syntynyt enemmän kuin koskaan. Vaikka vettä onkin vesipisteestä joutunut kantamaan urakalla. Heinäkuun puolivälissä korjataan jo kahmalokaupalla papuja, kurkkuja, tomaatteja ja tietysti kesäkurpitsaa.
”Kyllä aurinkoinen kesä on kasviksille suotuisa. Porkkanat, maissit, keräkaalit ja talvikurpitsat vielä odottavat vahvistumistaan. Tuoretta satoa on korjattu jo varhaiskeväästä alkaen, ja edellisen kesän satoa on syöty pakastimesta.”
Savisesta ja rikkaruohottuneesta maasta on viidessä vuodessa tullut viljavaa.
Kasvikset koko vuodeksi
Kokeneen palstaviljelijän tavoitteena on, että oman palstan satoa riittää ruokapöytään läpi vuoden. Sampo on rytmittänyt viljelyn siten, että satoa syntyy kasvukauden alusta loppuun. Viljelyaikataulu vaikuttaa koko perheen ruokavalioon.
”Satokauden alkaessa syödään paljon lehtivihanneksia, sitten ovat vuorossa palkokasvit ja myöhemmin juurekset. Kaalit, peruna ja etenkin maa-artisokka tuottavat satoa myöhäiseen syksyyn.”
Palstaviljelmä tuottaa nelihenkisen perheen marjat, lehtivihannekset, juurekset ja yrtit niin hyvin, että Sampo arvioi omavaraisuusasteen hipovan jo 90 prosenttia. Satoa syödään kesällä paljon, mutta myös säilötään eri tavoin. Kasviksista vain haetaan eksoottisimmat kaupasta.
”Kahdessa isossa pakastimessa säilyvät marjat, herneet ja pavut. Talvikurpitsat, valkosipulit ja kepasipulit kestävät huoneenlämmössäkin. Myös lihan ja kalan hankin ruokapiireistä ja suoraan tuottajilta. Lähikaupasta ostamme maitotuotteet.”
Kun Sampo tutustui kanadalaisen puutarhuri Niki Jabbourin oppeihin satokauden ympärivuotisuudesta, se oli käänteentekevää. Juuresten säilyttäminen tuoreena ei olekaan mahdotonta ilman maakellaria.
”Jabbourin opein kasvukautta pidennetään aloittamalla viljely mahdollisimman aikaisin kasvulavojen, -harsojen ja -katteiden avulla ja jatkamalla sitä mahdollisimman myöhään. Kanadan ilmasto on aika lailla samanlainen kuin täkäläinen, joten päätin kokeilla juuresten säilyttämistä läpi talven kasvimaalla.”
Nykyisin Sampo jättää juurekset syksyllä maahan. Hän leikkaa naatit kompostiin ja peittelee maan pinnan lehtikerroksella. Kasvuharso tiiviisti lehtikerroksen päälle laitettuna pidättelee jyrsijöitä. Hyvällä tuurilla pakkaselta suojaa myös lumikerros.
”Talvella käyn kaivamassa satoa ehkä kerran kahdessa viikossa. Kaikki juurekset, kuten porkkana, palsternakka, mustajuuri sekä juuripersilja säilyvät hyvin. Maa-artisokkaa ja perunoita löytyy kasvimaalta vielä keväällä viljelyn alkaessakin.”
Mustakaalin lehtiä on jo syötykin.
Kasvata oma ruokasi
Elotien viljelypalstat sijaitsevat rauhallisella paikalla keskuspuiston vieressä. Palsta-alueella on valoisaa, aurinkoisina kesinä paahteistakin. Sampon palsta sijaitsee puistometsän viertä kulkevan polun varrella, joten puut suojaavat kasvimaata kevät- ja syysviimoilla.
Kiinnostus oman ruuan kasvattamiseen virisi Sampon asuessa Atlantassa, USA:ssa, jossa ruoka oli pitkälle tehotuotettua. Tuolloin hän aloitti parvekeviljelyn, ja kotimaahan palattua palstan vuokraaminen toi lisää mahdollisuuksia.
”Palsta oli kuitenkin huonossa kunnossa. Maa oli savista ja pahasti rikkaruohottunutta. Aluksi aloin hoitaa maata perinteisesti lapiolla kääntämällä ja käsin kitkemällä, mutta sitten tutustuin no dig -menetelmään. Se osoittautui loistavaksi ratkaisuksi.”
Kasvimaan kaivelemisen sijaan Sampo peittelee maan pahveilla. Sen päälle hän levittää kasvualustaksi kompostimultaa, johon kylvetään siemenet ja istutetaan taimet. Ensimmäisinä vuosina, kun kompostia ei vielä ollut, hän osti luomumultaa.
”Kompostia ei ole koskaan liikaa, sillä no dig -menetelmään kuuluu myös, että koko palstan alueelle tulee lisätä vuosittain parin kolmen sentin kerros kompostimultaa.”
Vaikka kaikki kasvien naatit kompostoidaan palstalla, sekään ei riitä, vaan Sampo niittää ruohoa ojanpientareilta ja lisää sen kompostiin. Hevosenlanta tuo kompostiin lisäravinteita ja jouduttaa palamista.
Kasvimaan tomaattilajikkeet ovat avomaalle suositeltuja.
Pieni pala paratiisia
Kesällä Sampon vapaa-aika kuluu palstalla käytännön töissä, talvella hän tekee kauden suunnitelmat. Kaikki siemenostokset, kylvöpäivät ja satomäärät ovat ylhäällä. Taimet Sampo kasvattaa kerrostaloasunnossa kasvilamppujen alla ja parvekkeella.
Lämpimästä kesästä nauttivat satoisat tomaatit kylvettiin huhtikuun alussa. Avomaalle suositeltuja lajikkeita kasvaa kuusitoista erilaista, vain yhdestä kahteen tainta kutakin. Osa lajikkeista pääsee jatkoon ensi kesälläkin, loput Sampo korvaa uusilla.
”Palstaviljelijänä olen helposti innostuva ja kokeileva. Täällä saan toimistotyön vastapainoksi tehdä käsillä jotain konkreettista, kasvattaa laadukasta ruokaa perheelle. Lapset ovat paljon palstalla mukana ja näkevät, mistä ruoka tulee. Samalla he oppivat syömään monipuolisesti ja terveellisesti.”
Palstan satoa ovat myös itse kerätyt siemenet, joista viljelyä voi jatkaa seuraavana vuonna. Mustajuuri, palsternakka, porkkana, korianteri, uudenseelanninpinaatti tuottavat paljon itävää siementä. Ympäriinsä kasvimaalla vaeltelevat valkosipulit, perunat, uudenseelanninpinaatit, persilja, salaatit. Tammenlehtisalaattia versoo siellä täällä.
”Jos joku talvehtinut tai keväällä itänyt taimi jostain maanpintaan tupsahtaa, se saa kasvaa ja tuottaa satoaan niillä sijoillaan. Kun kasvi luontaisesti kasvupaikalla viihtyy, sillä on menestymisen edellytykset kohdillaan.”
Peruna tuottaa myös siemeniä.
