Yltäkylläisen runsaassa kukkatarhassa suvaitaan myös suunnittelemattomia yllätyksiä.
Kouvolan kupeessa Sirkku Heinosen puutarhassa aurinkoinen kesäpäivä on kauneimmillaan. Puolivallattomat kukkapenkit pursuvat värililjoja, ritarinkannuksia ja sormustinkukkia.
Daaliat, pionit ja kärhöt aloittelevat kukintaansa. Kesäkukat tuovat penkkeihin lisäloistoa.
”Kukkaset ovat minulle tärkeintä puutarhassa. Hyötykasvien kasvattaminen olisi mukavaa, mutta tilat eivät riitä. Jos minun pitää valita tomaatin ja kärhön taimen välillä, otan kärhön ja ostan tomaatit kaupasta.”
Sirkun puutarhassa kasvaa kukkivia puita, pensaita ja lähes sata perennalajia tai -lajiketta. Värikkäissä kukkapenkeissä kukat rönsyävät nurmikkopolkujen päälle.
Suomi 100 -teemaan istutetulla alueella piti alun perin kasvaa vain valkoisia ja sinisiä kukkia, kuten ritarinkannuksia ja daalioita. Joukkoon pujahtivat myös ruusunpunaiset sormustinkukat, joiden kukinnot nousevat penkistä hoitajaansa korkeampina valmiina sinkoamaan siemenensä ympäristöön.
Sirkkua eivät kurittomien kasvien yllätykset haittaa – päinvastoin. Puutarhaan ovat tervetulleita sekä istutetut että itsestään levinneet kukat.
”Kitken penkeistä vain rikkaruohot, mutta lemmikit, unikot ja sormustinkukat saavat levitä rauhassa. Kaikki kukkien väritkin ovat minusta kauniita. Valkoinen, vaaleanpunainen ja vaaleansininen ovat ihania, mutta ripaus punaista, keltaista ja oranssia tekee hyvää.”
Vihreyttä vasten
Lähes 30 vuotta sitten pihamaa oli vasta nupulla, kun perhe muutti rauhalliselle asuinalueelle. 850 neliön metsänreunatontilla kasvoi paljon luonnonpuita. Vuosien varrella niitä on kaadettu sitä mukaa kuin valoa kaipaavat kukat ovat lisääntyneet.
Lapsiperheen arjessa pihalle syntyi muutama kukkapenkki, jotka ovat ajan oloon suurentuneet kukkiviksi saarekkeiksi. Aluksi pihalla oli pelinurmikkokin, jonka maalitolppina toimivat äidin istuttamat kanukka- ja norjanangervopensaat. Nyt nurmikkoa on lähinnä polkuina penkkien väleissä.
Metsäpuiden sijaan tontille ryhtiä tuovat nyt tuijat ja koristepensaat, kuten jasmike, purppuraheisiangervo ja pensasruusut. Tonttia suojaa tuuheaksi leikattu kuusiaita. Pihan takana on kaupungin puistometsikköä.
”Kyllä pieniä puita, pensaita ja havuja pitää myös olla, sillä kukkien värit tulevat vihreyttä vasten paremmin esille. Komea kuusikin oli pihamaalla alkuun, mutta se oli pakko kaataa, koska se siitä putoili paljon käpyjä ja neulasia ja puu vei paljon tilaa.”
Koko jutun löydät painetusta huhtikuun 2018 Kodin Pellervosta. Tilaajana voit lukea koko lehden myös e-arkistossa www.pellervo-e-lehdet.fi.