Luuri korvaan lurjuksille

Väittääkö tekstiviesti tai puhelu, että pankkitilisi on vaarassa? Tahtooko Facebookissa tapaamasi komea kirurgi kanssasi naimisiin? Älä usko, vaan opettele tunnistamaan pankki- ja rakkaushuijausten hälytysmerkit.

Puhelu tulee oudosta numerosta. Soittaja esittäytyy poliisiksi tai pankin työntekijäksi. Rikolliset ovat muka murtautuneet pankkitilillesi, mutta voit pelastaa rahasi, jos toimit hänen ohjeidensa mukaan. Nyt on kiire!

Paitsi että ei ole. Kyse on huijausyrityksestä, jossa rikollinen haluaa saada uhrinsa hätääntymään ja luovuttamaan pankkitunnuksensa.

”Tärkeintä on rauhoittaa itsensä ja sulkea puhelin saman tien”, neuvoo Salme Lindroos, vapaaehtoinen digiopastaja ikääntyvien yliopiston digineuvontaryhmästä. Hän muistuttaa, ettei epäilyttäville soittajille tarvitse olla kohtelias. ”Kumpi on parempi, lyödä luuri korvaan vai menettää 27 000 euroa?”

Rosvo tarjoaa apuaan

Poliisin tietoon tuli vuonna 2024 yli 32 000 tietoverkkoavusteista petosta. Niiden rikoshyöty oli yhteensä noin 84 miljoonaa euroa.

Digihuijari tavoittelee verkkopankkitunnuksia sekä henkilö- ja luottokorttitietoja. Hän voi lähestyä sosiaalisessa mediassa, tekstiviestillä, sähköpostilla tai soittamalla ja esiintyy jonkin luotettavan tahon edustajana.

Rosvo voi uskotella, että pankkitili tai luottokortti on lukittu ja sen voi aktivoida uudelleen hänen lähettämästään linkistä. Toisinaan koijari kehottaa siirtämään rahat ”turvatilille”, joka on todellisuudessa hänen omansa. Hän voi pyytää asentamaan puhelimeen tai tietokoneelle ohjelman, jonka avulla pääsee käsiksi verkkopankkiin.

Viime elokuussa lehdet uutisoivat sijoittaja Merja Mähkän tallentamasta huijauspuhelusta. Hänen tililtään oli muka tehty satojen eurojen siirto ulkomaille, mutta soittaja auttaisi perumisessa ja varoitteli huijareista. Keskustelu päättyi äkisti, kun Mähkä ilmoitti, ettei ole kyseisen pankin asiakas.

Näyttelijä Seppo Koski puolestaan paljastaa elämäkerrassaan, kuinka menetti säästönsä ulkomaisille sijoitushuijareille. Nyt Koski valistaa kansalaisia poliisin Ole ennakoija, vältä digihuijaus -videoilla.

”On tosi hyvä, että mediassa tuodaan esille erilaisia huijaustapoja ja että ihmiset kertovat tapauksista omilla kasvoillaan”, sanoo Vanhustyön keskusliiton Senior Surf -toiminnasta vastaava asiantuntija Nina Ziessler. ”Se auttaa ymmärtämään, että näin voi käydä kenelle tahansa, ja antaa tietoa, miten voisi vastaavassa tilanteessa toimia.”

Treenaa digitaitoja

Ziessler kertoo, että tilastojen mukaan yli 75-vuotiaista vain viidenneksellä on digiasiointiin tarvittavat perustaidot. Silti yli puolet käyttää aktiivisesti internetiä. Onkin ymmärrettävää, että pankkihuijauksista uutisoiminen saattaa lisätä ikäihmisten pelkoa ja estää arkisten asioiden hoitamista.

Vanhustyön keskusliitto haluaa vahvistaa ihmisten digitaitoja – ja samalla turvallisuuden tunnetta. ”Digitaidot eivät synny itsestään. Tarvitaan laitteiden tuntemusta ja niiden käytön harjoittelua”, Ziessler korostaa. Itseopiskeluun voi käyttää vaikkapa Vanhustyön keskusliiton materiaalipakettia, johon voi tutustua osoitteessa seniorsurf.fi.

Samasta osoitteesta löytyy puhelinnumero liiton etäopastuspalveluun ja liuta toimijoita, jotka tarjoavat maksutonta digiopastusta. ”Myös kirjastot, hyvinvointialueiden seniori-infot ja Kansalaisneuvonta osaavat ohjata paikallisen digituen pariin”, Ziessler vinkkaa.

Digiopastaja Salme Lindroos on huomannut, että moni ikäihminen samastuu eläkeikäiseen neuvojaan. Yhdessä voidaan miettiä esimerkiksi, kuinka uskaltaa kirjautua viranomaisten palveluihin, jotka pyytävät käyttämään pankkitunnuksia. ”Neuvontatilanteissa sanon, että ei hätää – kun koko ajan tiedät, mitä teet, silloinhan homma toimii.”

Älä usko kaikkea

Mitkä sitten ovat tärkeimmät tietoturvataidot, jotka jokaisen tulisi omaksua? Ainakin se, ettei puhelimeen tai sähköpostiin lähetettyjen linkkien kautta pidä kirjautua mihinkään. Pankin tai viranomaispalvelun nimi kannattaa itse kirjoittaa verkkoselaimen osoiteriville.

Oikea viranomainen tai pankin työntekijä ei koskaan pyydä kertomaan puhelimessa ääneen tunnuslukuja tai salasanoja. Jos soittaja alkaa epäilyttää, voi lopettaa puhelun ja soittaa itse pankin asiakaspalveluun.

Nina Ziessler kannustaa tutkimaan verkkoselainten osoiterivejä ja opettelemaan, mistä näkee sähköpostin lähettäjän todellisen osoitteen. Läheistensä kanssa voi myös sopia turvasanan, jolla voi ehkäistä petkutusyrityksiä. Joku voi tekeytyä vaikka lapsenlapseksi ja lähettää hätääntyneen viestin ”kaverinsa puhelimesta”, koska hänen oma puhelimensa on muka varastettu. Ennen kuin siirtää pulassa olevalle rahaa, voi kysyä turvasanaa.

Jos huomaa tulleensa jo huijatuksi, on tärkeää ottaa ensin yhteys pankkiin ja vasta sen jälkeen tehdä rauhassa rikosilmoitus. Jos henkilö- tai pankkitiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, kannattaa tehdä myös vapaaehtoinen luottokielto.

Torju tuntemattomat

Rakkauspetoksilta voi suojautua hyväksymällä Facebook-kavereiksi vain tuntemiaan ihmisiä. ”Jos on jo hyväksynyt tuntemattomia, kannattaa poistaa heidät heti ja laittaa estot päälle”, neuvoo romanssihuijareita paljastava nettietsivä Tuula Visa, 83. Hän on keskustellut satojen ”rakastuneiden” verkkorikollisten kanssa päästäkseen selville näiden toimintatavoista ja varoittaakseen muita.

Tyypillisesti huijari varastaa komean miehen kuvan ja esiintyy hänenä. Konna kirjoittaa suomeksi netin käännöspalvelun avulla ja liehittelee kohdettaan estottomasti. Pian hän kertoo joutuneensa pulaan, josta voi selvitä armaansa rahalähetyksen avulla.

Visa tietää, että roistot etsivät uhreikseen yksinäisiä ihmisiä. Siksi hän varoittaa kertomasta Facebook-profiilissa leskeydestä. ”Se on rikollisille viesti: ole hyvä ja ota rahani.”

Visa toivoo, että kaikki sosiaalista mediaa käyttävät ikäihmiset suhtautuisivat saamiinsa viesteihin realistisesti. ”Kuinkas se neli-viisikymppinen kenraali juuri suomalaisen mökinmummon löysi? Kuinka voi rakastua, jos ei ole koskaan tavannut toista?”

Visa on joskus kysäissyt sulhasehdokkaaltaan, millainen lämpötila Nigeriassa on. ”Rakkaus loppui siihen.”