Taas on selvitty pimeästä ja kylmästä tammikuusta. Leivinuunin avulla pärjään paukkupakkasillakin, mutta kun ikkunoista hieman vetää ja on väsyneen viluinen olo, on ihana kietoutua paksuun itse neulottuun villatakkiin ja istua lampaantaljalle.
Leikkikalun pitää kestää. Näin ajatellaan Suomen vanhimmassa puulelutehtaassa.
Pullat ja kasvikset kypsyvät samalla pellillä puolessa tunnissa. Muhkealla annoksella ruokkii isommankin joukon nälkäisiä.
Soljuville laineille haravoituja sorakäytäviä ja nurmikkoon tallattuja polkuja. Vankkaoksaisia ikipuita ja suoriin riveihin kylvettyjä kesäkukkia. Hullunkurisia patsaita ja narisevia portteja.
Uskaltaisiko loppuvuoden juhla- ja lomapäivät viettää juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu? Ympäristön paineista välittämättä?
Suuri punainen paahdetaan ensin uunissa, sitten se palastellaan pieniksi. Viinietikalla, sinapilla ja kapriksilla maustettu tartar on hieno avaus juhla-aterialle.
Taitan paperin reunaan kapean kaistaleen ja painelen saumanvaran sileäksi. Ruskea voimapaperi vaatii topakat otteet. Tästä täytyy tehdä vähän kookkaampi.
Kasvukausi on ohi, mutta talvipäivänseisaukseen on vielä aikaa.
Suklaalla silattu kotitekoinen konvehti pärjää herkkuvertailussa. Täytteen kookoshiutaleet ja mantelijauhe maustetaan pomeranssilla, tyrnimehulla sekä tilkkasella jaloa juomaa.
Joko saa puhua joulusta? Monet ihmiset ovat kyllästyneet jouluhössötykseen, joka alkaa viimeistään marraskuussa.
