Parasta pienten lasten myrkytystapaturmien hoitoa on ennalta ehkäisy. Kotona voi vaania vaara.

Tarkkoja esiintymislukuja ei ole, mutta käypäsen käsityksen pienille lapsille sattuneista tapauksista saa Myrkytystietokeskuksen puhelintilastoista. ”Saamme vuosittain 40 000 puhelinkyselyä. Kaksi vuotta sitten 32 000 kyselyä koski epäiltyä tai todettua myrkytystä. Puheluista noin puolet koski pikkulapsia”, Myrkytystietokeskuksen erikoislääkäri Pirjo Tynjälä kertoo.

Vakavat tilanteet ovat vähentyneet. Vielä 1960-luvulla Suomessa menehtyi joka vuosi parikymmentä lasta tapaturmaiseen myrkytykseen.

Kehitystä kuvaa, että seuraavien 20 vuoden aikana alle 5-vuotiaiden tapaturmainen myrkytyskuolleisuus putosi käytännössä nollaan. Vuoden 1980 jälkeen kuolemaan johtaneita tapauksia on ollut vähemmän kuin yksi 10 vuodessa.

Tynjälän mukaan myrkytystapaturmille alttiimpia ovat alle 3-vuotiaat, jotka tutustuvat ympäristöönsä maistellen kaikkea ulottuvilla olevaa. Värikkäät pakkaukset ja hyvät tuoksut kiinnostavat. Järsittäväksi voi kelvata vaikkapa wc-pyttyyn kiinnitetty raikastin.

”Kotioloissa myrkytysepäilyjä aiheuttavat tavallisimmin lääkkeet, pesuaineet, kasvit, kosmetiikka, kemikaalit ja tupakkatuotteet.”

 

Kotona monta myrkkyä

Keittiön kemikaaleista vaarallisimpia ovat syövyttävyytensä takia viemärin avausaineet ja osa konetiskiaineista. Kotitalouksien autotalleista ja varastoista löytyy lukuisia erittäin vahingollisia kemikaaleja.

”Tällaisia ovat vahvat hapot tai emäkset sekä petrolituotteet kuten bensiini, polttoöljyt, mineraalitärpätti ja maalinpoistoaine. Myös jarru- ja jäähdytysnesteet sekä metanolia tai etyleeniglykolia sisältävät jäänesto- ja pesuaineet ovat nieltyinä erittäin myrkyllisiä.”

Vaaratilanteita aiheuttavat myös nappiparistot. Auton avainten ja muiden kodin arkisten esineiden paristoluukut saattavat vahingossa aueta lapsen käsissä. Lelutkin voivat rikkoutua rajuissa leikeissä, jolloin lapsi voi saada nappipariston suuhunsa ja nielaista sen.

”Jos paristo juuttuu ruokatorveen tai mahalaukkuun, se voi johtaa limakalvoärsytykseen tai jopa syöpymävammaan. Potilas saattaa olla alkuvaiheessa hyvin vähäoireinen, mutta silti vammariski voi olla suuri.”

 

Tapaturmia kesällä eniten

Myrkytystietokeskukseen tulee runsaasti puheluja huone- ja pihakasvien myrkyllisyydestä. Myös ampiaisen pistot ja kyykäärmeen puremat huolestuttavat soittajia. ”Vakavat kasvimyrkytykset ovat nykyisin harvinaisia. Suurin osa potilaista on oireettomia tai potee enintään lieviä ruoansulatuskanavan ärsytysoireita.”

Myrkytystapaturmia sattuu eniten kesällä, kun ollaan paljon ulkona, vietetään aikaa mökillä ja käydään vieraisilla. ”Pientä lasta pitää valvoa, ettei hän syö myrkyllisiä marjoja tai kajoa myrkyllisiin kasveihin. Maalit ja liuottimet on aina pidettävä ulottumattomissa, samoin alkoholit.”

Myrkyllisiä sieniä Suomessa on puolen sataa. Turvallisinta on poimia vain tuttuja lajeja ja noudattaa käsittelyohjeita. Esimerkiksi korvasieni voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen, ja valkoiset sienet on paras jättää metsään, jos ei ole lajista täysin varma.

”Ulkomailla asuneet eivät välttämättä tunnista suomalaista sienikantaa. Valkokärpässieniä saatetaan luulla herkkusieniksi. Onneksi vakavat sienimyrkytykset ovat hyvin harvinaisia”, Tynjälä sanoo.

Parasetamoli johtaa tilastoa

Neljäsosa lasten myrkytystapaturmista johtuu lääkkeistä. Useimmiten kyse on kivun ja kuumeen hoitoon tarkoitetusta käsikauppa- ja reseptilääkkeelle.

”Tätä tilastoa johtaa parasetamoli. Hyvänmakuiset valmisteet voivat olla niin houkuttelevia, että niitä syödään vaikka koko paketti. Siksi lääkkeiden säilytys lukollisessa kaapissa on tärkeää.”

Suuren parasetamoliyliannoksen pahimmat oireet, muiden muassa maksavaurio, voivat ilmetä viiveellä. Tynjälän mukaan uusien hyvänmakuisten valmisteiden markkinoille tulo on näkynyt jo vuosia Myrkytystietokeskukseen soitettujen kyselyjen suurena määränä. Makuaineita saatetaan lisätä myynnin kasvattamiseksi myös muihin lääkeaineisiin.

”Aikuisten lääkkeistä löytyy valmisteita, joissa yksikin pilleri voi aiheuttaa pienelle lapselle jopa hengenvaarallisen myrkytyksen. Tällaisia ovat muun muassa opiaatit, tietyt rytmihäiriö- ja malarialääkkeet, kalsiumkanavan salpaajat sekä vanhemmat psykoosilääkkeet.”

”Eteerisiä öljyjä kuten piparminttu- ja eucalyptusöljyä, kamferia ja mentolia ei pidä annostella alle kaksivuotiaan kasvoille tai niiden läheisyyteen. Pienikin määrä voi lamata lapsen hengitystä.”

Yli puolet Hyksin Lastensairaalan ensiapupoliklinikalla vuosina 2010–2014 hoidetuista alle 6-vuotiaista myrkytyspotilaista oli joutunut hoitoon väärän annoksen takia. “Pienten lasten sairaalaseurantaan tai -hoitoon johtaneita myrkytyksiä on harvakseltaan, viiden vuoden aikana keskimäärin kerran viikossa.”

 

Hiili auttaa tarvittaessa

Myrkytysoireiden vakavuus ja niiden ilmaantumisen nopeus riippuvat aineesta ja määrästä sekä siitä, millä tavoin myrkky on joutunut elimistöön.

Tynjälän mukaan ongelmia tuottaa usein, ettei Myrkytystietokeskukseen soittanut aikuinen tiedä, mistä aineesta on kysymys. Lapsi on saattanut maistaa palasen tuntematonta sientä, löytänyt lattialta pillerin tai juonut astiasta, jossa ei ole merkintöjä sisällöstä.

”Ensin tulisi selvittää edes suunnilleen, mitä ainetta tai aineryhmää lapsi on nauttinut. Sen jälkeen voi tarkistaa nettisivuilta (www.myrkytystietokeskus.fi) aineen myrkyllisyyttä koskevat tiedot tai soittaa suoraan Myrkytystietokeskukseen.”

”Jos aine on joutunut elimistöön nieltynä, kannattaa yleensä huuhtoa lapsen suu vedellä. Tarvittaessa annetaan myrkyn imeytymistä estävää jauhemaista lääkehiiltä esimerkiksi mehuun, hilloon tai jogurttiin sekoitettuna. Lääkehiilen tarve on hyvä tarkistaa keskuksesta.”

Tynjälä huomauttaa, ettei lääkehiili kykene sitomaan alkoholia, rautaa, litiumia, fluoria eikä syanideja. Sitä ei myöskään saa antaa syövyttäviä aineita nielleelle.

Ei enää oksettamista

Oksettaminen ei ole enää myrkytysten rutiinihoitoa. Mahahuuhteluun turvaudutaan äärimmäisen harvoin, tällöinkin vain toimenpiteeseen perehtyneessä yksikössä.

Parasta hoitoa on ennalta ehkäisy. Lääkkeet säilytetään alkuperäispakkauksissaan lukitussa kaapissa. Myös kemikaalit ja paristot on syytä pitää lukkojen takana.

”Ohje pätee myös mökillä sekä isovanhempien ja tuttavien luona. Pöydälle unohtunut lääkepurkki tai mummon käsilaukusta löytyvä pilleri voi olla pienelle lapselle vaaraksi.”

Vanhempien on hyvä tietää, että myrkytyksistä tehdään usein lastensuojeluilmoitus, vaikka kyseessä olisikin tapaturma.

Lähteet: www.myrkytystietokeskus.fi, www.kotitapaturma.fi ja Terveyskirjasto.

Ensiapu

  1. Poista potilas vaarasta.
  2. Jos potilaalla on tai kehittyy voimakkaita myrkytysoireita, soita 112.
  3. Varmista hengityksen ja verenkierron riittävyys. Ryhdy tarvittaessa elvytystoimenpiteisiin.
  4. Selvitä mistä aineesta on kysymys.
  5. Selvitä annos.
  6. Soita Myrkytystietokeskukseen riskin arvioimiseksi. Neuvonta palvelee 24/7 numerossa (09) 471 977 tai (09) 4711 (vaihde).
  7. Estä myrkyllisen aineen imeytyminen:
  • huuhtele vedellä, jos ainetta on mennyt silmiin tai iholle,
  • siirrä potilas raittiiseen ilmaan, jos ainetta on hengitetty,
  • älä okseta,
  • anna lääkehiiltä, jos tilanne vaatii.

Lähde: Myrkytystietokeskus

ULLA SAIKKONEN, teksti

 

Jaa artikkeli