Joulu voi olla monelle tuoksuherkkyydestä kärsivälle aika, johon on varauduttava jo hyvissä ajoin. Syntymekanismia sille ei vielä tunneta.
Silmien kutinaa, kurkun karheutta ja nenän tukkoisuutta. Parfyymit ja kosmetiikkatuotteet aiheuttivat lapualaiselle Maisa Pasilalle, 29, oireita jo lapsena, vaikka tuoksuherkkyydestä ei silloin vielä puhuttukaan.
Kun perhe lähti risteilylle, laivan kosmetiikkakauppa piti kiertää kaukaa. Tai ainakin äiti huolehti siitä, ettei Maisa oleskellut siellä pitkään. Parfyymin lemu teatterissa sai silmät kutisemaan niin ärhäkkäästi, että niitä oli pakko hangata, mikä vain pahensi oireita.
”Olin sairastunut yksivuotiaana astmaan ja moniin allergioihin, joten reaktiot pistettiin niiden piikkiin. Ärsytyksen lievittämiseksi huuhtelin silmät ja pesin kasvot. Koulusta palatessani vaihdoin aina päälle puhtaat kotivaatteet. Meillä käytettiin vain tuoksuttomia puhdistusaineita, ja panostettiin muutenkin tuoksuttomuuteen.”
Noin joka kolmas suomalainen oireilee ainakin joskus tuoksuista ja hajuista, paljastaa Allergia-, iho- ja astmaliiton neljä vuotta sitten tekemä tutkimus. Otoksessa oli mukana noin 1 200 ihmistä, joista oli rajattu astmaa sairastavat pois.
”Tuoksuherkkyys tarkoittaa poikkeavaa tapaa reagoida ympäristön tavanomaisiin tuoksuihin ja hajuihin”, kertoo kemikaaliasiantuntija Kia Bertula Allergia-, kertoo iho- ja astmaliitosta.
Yleisimpiä oireita ovat nuha ja kutiseva nenä, päänsärky sekä silmäoireet. Lisäksi voi ilmetä muun muassa pahoinvointia, yskää, hengenahdistusta, kurkun karheutta, iho-oireita ja huimausta.
Oireita koetaan erityisesti haju- ja partavesistä, pesuaineista sekä hiustenmuotoilutuotteista, mutta periaatteessa mikä tahansa tuoksu voi olla laukaisevana tekijänä. Joitakin ärsyttävät tuoksuvat kukat, toisia painomusteen tuoksu.
Ääni meni ja puhe sattui
Kun Maisa parikymppisenä alkoi meikata ja käyttää hajustettuja rasvoja, saippuoita ja shampoita, oireet lisääntyivät.
”Huomasin, että tietyt valmisteet ja tuoksut eivät sopineet minulle lainkaan. Vaikka heitin ne roskiin, kurkku alkoi kutista ja päätä särkeä, jos joku vaikkapa samaa deodoranttia käyttänyt käveli ohi kadulla tai metrossa.”
Maisa on tuoksuherkkä myös huuhteluaineille.
”En voinut pitää siskoni minulle lahjoittamia vaatteita, koska huuhteluaineen kemikaalit olivat jämähtäneet kankaisiin pysyvästi. Ystävän luona yöpyessä samanlaista ärsytystä aiheuttivat huuhteluaineella raikastetut lakanat, joiden tuoksu tarttui hiuksiini.”
Pahimmat oireet tulivat hajuvesistä. Vuosien takaa mieleen ovat jääneet yhteiset työmatkat vanhemman kollegan kanssa, joka käytti voimakasta parfyymia.
”Ajoimme henkilöautolla tunnin suuntaansa, ja olo muuttui koko ajan kauheammaksi. Menetin ääneni lähes kokonaan, ja puhuminenkin sattui. En kuitenkaan kehdannut kertoa oireistani, vaan päätin sinnitellä, koska olin vaihtamassa työpaikkaa.”
Nyt Maisa pitää vaikenemista huonona ratkaisuna, vaikka nuorempana ei rohkeus puhumiseen riittänytkään. Nykyisessä työpaikassaan poikkihuilun soitonopettaja on pärjännyt oireettomana.
”Kukaan oppilaistani ei käytä niin voimakkaita hajusteita, että se häiritsisi.”
Harkintaa lahjapakettiin
Joulun perinteiset tuoksut voivat olla hankalia tuoksuherkille, allergisille ja astmaatikoille.
Maisa pysyttelee kaukana joulutähdistä ja hyasinteista, jotka aivastuttavat, pistävät nenän tukkoon ja silmät vuotamaan. Joulupuuksi hän valitsee muovikuusen.
Bertula kehottaakin hankkimaan voimakastuoksuisten kukkien tilalle joulukaktuksen, tulilatvan, annansilmän, tulppaanin tai amarylliksen, jotka sopivat useimmille.
Lahjapakettiin ei kannata kääräistä tuoksusaippuaa tai -kynttilää, sillä seurauksena saattaa olla hengitysoireita.
”Tuntuu aina yhtä harmilliselta ja kiusalliselta saada joululahjaksi käsi- ja jalkavoiteita, joita en pysty tuoksuherkkyyden takia käyttämään lainkaan”, Maisa sanoo.
Tuoksuherkkää nenää voivat ärsyttää myös jouluiset mausteet kuten kaneli, inkivääri ja kardemumma. Siivouksessa on hyvä suosia hajusteettomia pesuaineita.
Pahat oireet eristävät
Tuoksuherkkyys kuuluu ympäristöherkkyyksien kirjavaan joukkoon, joiden mekanismia ei toistaiseksi tunneta.
”Arvellaan, että taustalla on keskushermoston herkistyminen jollekin vaaralliseksi koetulle ympäristötekijälle.”
Tuoksujen ja hajujen välttäminen helpottaa hetkellisesti, mutta täydellinen välttäminen saattaa vahvistaa altisteen vaaramerkitystä ja pitkällä aikavälillä vahvistaa oireita.
Bertula muistuttaa, että tuoksuherkkyys ei ole sama kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa iholla.
Suomessa tuoksuherkkyydelle on annettu ympäristöyliherkkyyksien koodi R68.81, mutta sitä ei luokitella sairaudeksi.
”Tuoksuherkkien tarkkaa lukumäärää on haastavaa selvittää, koska yhdenmukainen lääketieteellinen määritelmä puuttuu, ja havainnot perustuvat potilaiden omiin kertomuksiin.”
Joidenkin kohdalla oireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi. Pahimmillaan ne eristävät ihmisen täysin. Tuoksuherkkyyttä on enemmän naisilla kuin miehillä, ja oireet yleistyvät usein iän myötä.
Täsmälääkettä ei ole olemassa. Jotkut löytävät avun antihistamiinista, päänsärkylääkkeistä tai kortisonipohjaisista nenäsuihkeista.
Maisa sanoo olevansa onnekas, koska tuoksuherkkyys ei rajoita hänen elämäänsä.
”Oireet ovat epämukavia, mutta en säikähdä niitä. Kaupasta löytyy jo lukuisia tuoksuttomia tuotteita. Maaseudulla on myös enemmän tilaa hengittää, eikä tarvitse istua ruuhkaisessa bussissa tai metrossa kylki kyljessä parfyymien käyttäjien kanssa.”
Satunnaisia oireita hän lääkitsee menemällä ulos raittiiseen ilmaan. Nenäsuihkeista ei ole ollut apua, koska ne aiheuttavat ikäviä sivuoireita – nenäverenvuotoa ja limakalvojen kipeytymistä.
Kanssaihmisiltä tarvitaan ymmärrystä ja huomaavaisuutta.
”Onneksi teattereissa, ravintoloissa, julkisessa liikenteessä ja juhlatilaisuuksissa on jo vähennetty voimakkaiden hajusteiden käyttöä, mikä helpottaa monien ihmisten elämää”, Bertula sanoo.
