Viime kesän korvalla peräti 70 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että ei kiitos, kuntaliitos. Vuoden alusta tosin toteutui yksi, kun Kankaanpää ja Honkajoki menivät yksiin – mutta viime vuonna hynttyyt laittoivat yhteen vain Nurmes ja Valtimo.
Toinen liitos oli hilkulla toteutua alkuvuonna. Keski-Suomessa neljän pikkukunnan liitos kaatui, kun Kannonkoski hylkäsi kunnanvaltuustossa yhden äänen enemmistöllä liitoksen Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven kanssa. Niistä ei tullut Suomenselän kuntaa, eikä muualla Suomessa ei liitoksia ole vireillä.
Jotain kummaa on tapahtunut, sillä vuonna 2009 liitossaldo oli peräti 32.
”Aiemmin kuntaliitoksia lisäsivät valtion rakenneuudistushankkeet porkkanarahoineen ja henkilöstön irtisanomisturvineen, mutta nyt kunnissa on jo pitkään odoteltu päätöksiä maakunta- ja sote-uudistuksista” selittää Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kunnan päättäjiä varmasti mietityttää, kuinka uusi sote vaikuttaa kuntien talouteen ja kykyyn hoitaa tehtäviään – ja missä muodossa ja laajuudessa uudistus ylipäätään toteutuu. Tavallista kuntalaista huolettavat myös kuntaidentiteetin menettäminen ja palveluiden karkaaminen nykyistä etäämmälle. Monet kun ovat tyytyväisiä nykyisiin palveluihin.
”Lisäksi väestömäärän kehitys ja valtion toimet, kuten porkkanaraha tai pakko, ovat merkittäviä ajureita”, lisää Pekola-Sjöblom.
Liitosten tulevaisuutta on selvitetty. Jos puolueet pääsisivät monen hallituskauden ajaksi yhteisymmärrykseen suuresta kuntauudistuksesta, kuntien määrä voisi pudota suorastaan dramaattisesti. Aaltomaisesti kuntien määrä voisi laskea, jos uudistukset keskittäisivät palvelut suurimpiin kaupunkeihin.
Vaikka Suomenselän suurkunta torpattiin, liitos voi toteutua typistettynä.
”Liitosselvityksen alkuperäinen syy eli Kyyjärven muuttuminen kriisikunnaksi on yhä olemassa”, vahvistaa Pekola-Sjöblom.
Kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä antanee vielä maaliskuun aikana uuden yhdistymisesityksen Karstulan ja Kyyjärven valtuustoille. Kuntalaisilla on mahdollisuus sanoa siitä sanansa ennen päätöstä. Karstulan Puskaradio -ryhmä Facebookissa heräsi uuteen mahdollisuuteen, ja eniten keskustelua kirvoitti arvailut uudesta nimestä. Eniten tykkäyksiä tuntui keräävän Kyrstyla, ja useimmat ehdotukset eivät olleet painokelpoisia.
Oman mausteensa soppaan antaa kesään siirretyt kuntavaalit. Niistä Pekola-Sjöblom ei ratkaisua olisi muutenkaan odottanut.
”Vaalit yleensä päinvastoin tapaavat jarruttaa suuria muutoksia.”
Lisätietoja: Kuntaliitokset välietapilla -raportti (Antila, Asikainen & Koski, 2018)
