Lahja korkojen kera
”Tule mukaan lahjakimppaan”, sukulainen kutsuu. Hän kerää kevään ylioppilaalle pottia, jolla hankitaan nuorelle osuuksia sijoitusrahastosta. Kannattaako se?
Nämä jutut ovat Tuija Mannerin käsialaa.
”Tule mukaan lahjakimppaan”, sukulainen kutsuu. Hän kerää kevään ylioppilaalle pottia, jolla hankitaan nuorelle osuuksia sijoitusrahastosta. Kannattaako se?
Jokainen tietää, koska on joulu tai vappu, vaan kuka osaa kalenteriin katsomatta sanoa sen pääsiäisestä. Niinpä – ei juuri kukaan.
Viime kesän korvalla peräti 70 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että ei kiitos, kuntaliitos. Vuoden alusta tosin toteutui yksi, kun Kankaanpää ja Honkajoki menivät yksiin – mutta viime vuonna hynttyyt laittoivat yhteen vain Nurmes ja Valtimo.
Skinit ovat päivän sana, mutta yhä löytyy niitä, jotka vannovat perinteisen materiaalin nimeen.
Se tapahtuu ennen kuin arvaakaan. Jalka lipsahtaa, tasapaino katoaa ja itsensä löytää lattialta tai jäisen maan syleilystä. Parhaassa tapauksessa selviää kolotuksella ja mustelmilla, pahimmassa tapauksessa katkeaa luita.
Herkulliset piparit, mausteiset glögit, koristellut joulukuuset ja lahjoja tuovat joulupukit olivat aluksi vain rikkaan eliitin juhlatapoja ja -herkkuja, jotka kulkeutuivat kartanoista tavallisen kansan koteihin mielenkiintoista reittiä.
Oi aikoja, jolloin joulukalenterin luukusta löytyi kaunis kuva tai suklaapala. Nyt kalentereista paljastuu ties mitä: legoja ja barbeja, huulipunia ja ryppyvoiteita, ginejä ja viskejä, sipsejä, sukkia ja seksileluja. Mistä moinen muutos kertoo?
Syysiltoina valoa löytyy nostamalla katse kohti planeettoja, tähtiä ja revontulia.
Elina Westergrén-Erkkilä kirjoitti tarinan, jonka avulla lasten kanssa voi keskustella isovanhemman muistisairaudesta.
Uskaltaisiko loppuvuoden juhla- ja lomapäivät viettää juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu? Ympäristön paineista välittämättä?
Jyväskylän Normaalikoulun lukiossa on harvinainen perinne: ylioppilaskokelaat aloittavat penkkarit kansallispuvuissa.
Hintalappua katsotaan ruokaostoksilla, mutta myös alkuperämaalla on väliä. Yksi ottaa aina kotimaista, toinen puntaroi kustannusten ja suomalaisuuden suhdetta, kolmas nappaa koppaansa parhaan näköistä ja makuista. Kodin Pellervon ruokakorigallup tehtiin eri puolilla Suomea.
Kirje saapuu sähköiseen postilootaasi ja tuo tullessaan hyvän mielen.
Välttämättömät evästeet pitävät sivuston toiminnassa. Luvallasi käytämme myös evästeitä ja vastaavia tekniikoita kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Niiden avulla näemme, mitkä sisällöt kiinnostavat. Voit muuttaa valintaasi milloin tahansa evästeasetuksista.