Siirry sisältöön

Iloinen kevätjuhlinta oli muuttunut hengenvaaralliseksi päihtyneiden nuorisolaumojen tungeksiessa Kauppatorilla, kertoo Uusi ajantieto -kirja.

Ylioppilaat olivat jo 1800-luvulla rehvakkaita vappujuhlijoita. Punssi ja booli virtasivat. Mutta kun ylioppilaita oli vähän, ei yleinen järjestys suuresti häiriintynyt.

Maljojen kohottelun mallin ylioppilaat olivat saaneet 1700-luvun Ruotsin yliopistokaupungeista, mutta humujuuret ulottuvat ikivanhoihin kevään juhliin. Keskiajan Euroopassa nuorukaiset esimerkiksi kiertelivät laulamassa ja ylhäiset järjestivät turnajaisia, kuvainnollisesti talven ja kevään välille.

Ylioppilaiden vapunviettoa vuonna 1892. Kuva Nils Jakob Wasastjerna / Helsingin kaupunginmuseo

Noh, Suomessa ei vappu kovin keväiseksi ehdi, mutta fiini väki omaksui juhlatapansa maailmalta. Löytyipä aihetta omastakin takaa: kaupungeissa raatimiesten – vastaavat kunnanvaltuutettuja – toimikausi alkoi vappuna, jolloin myös pappien työvuosi vaihtui. Pappiloista tiedetäänkin vappukestejä 1700-luvulta. Kaupungeissa ilottelu alkoi vähitellen myös korvata hiipuvia markkinahuveja.

Kun ylioppilaat ja muut herrasväkeen kuuluvat saattoivat riehaantua vappuna, sopi vähäisempienkin kaupunkilaisten panna elämä ranttaliksi, Uusi ajantieto selittää.

Esimerkiksi Tampereen tehtaalaiset pitivät jo 1800-luvun puolimaissa vörstmaita (toim. huom. ruotsiksi först on ensimmäinen, maj toukokuu) huvittelupäivänä, johon kuului myös ennalta sovittuja tappeluita.

Lähde: Karjalainen, Korhonen ja Lehtonen: Uusi ajantieto

 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa Kodin Pellervo nyt

Kodin Pellervo on ystävä, jonka seuraan jokainen voi tulla juuri sellaisena kuin on. Jutuistamme välittyy mummolan kiireetön tunnelma, vaikka ne ovat raikkaasti tätä päivää. Elämme leppoisasti ja annamme toistenkin elää.

Mainos päättyy