Rivitalokodin atriumpihasta tuli rehevä viherhuone, kuin suloinen salapuutarha.
Atriumpihasta on tullut suojaisa keidas kasveille.
Havut ja hortensiat tervehtivät tulijaa laattapolun varrella Annaleena ja Markku Liljeströmin etupihalla Espoon Tapiolassa. Alueen rivitalot näyttävät ulospäin käytännössä samanlaisilta, mutta sisään astuessa paljastuu pihojen salaisuus.
Jokaisen asunnon keskellä, rakennusten ja muurien ympäröimänä, on sadan neliön atriumpiha. Tai täsmällisesti ottaen sen koko on 120 neliömetriä, mutta Liljeströmien asunnossa lasikuisti vie parikymmentä neliötä.
Kunkin asunnon omistaja on laittanut pihan mielensä mukaiseksi. Joku pitää sen nurmikolla, toinen suosii istutuksia. Annaleenan puutarhassa viheriöivät vehreät puut ja seinillä kiipeävät köynnökset. Kukat kukkivat penkeissä ja suurissa ruukuissa. Keskellä pihaa on laatoitettu alue, jossa voi loikoilla aurinkotuoleissa.
”Tervetuloa salaiseen puutarhaani, omaan pieneen maailmaani. Täällä toteutuu atriumpihan idea parhaimmillaan. Koti ja piha ovat yhtä, ja kotipesään keskittyy oikeastaan koko elämä”, Annaleena esittelee.
Annaleena on asunut kahdeksan talon yhtiössä lähes koko ikänsä. Ensin vanhempiensa kanssa toisessa talossa, kunnes vuonna 1994 hän muutti miehensä ja kolmen tyttären kanssa nykyiseen kotiin.
Arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren loivat atriumtaloista 1960-luvulla alueen, jossa yhdistyvät skandinaavinen vähäeleisyys ja puutarhakaupungin vihreys.
Pihan länsipäädyssä on levähdyspaikka kukkien keskellä.
Pikkumetsästä puutarhaksi
Liljeströmien luo tullaan sisään talon pohjoispuolelta, ja pääosa kodista sijaitsee sisääntulon puolella. Saunaosastolle mennään pihan poikki ulkokautta. Itä-länsisuuntaisella pihalla aamuauringon puoli on rehevä ja kukkiva, ilta-auringon puolella on varjoakin ja havuistutuksia. Väliin jäävä alue on avoin sateelle ja paisteelle koko päivän.
Kun Liljeströmit muuttivat, piha oli kuin pieni metsikkö, jossa kasvoi muun muassa neljä kirsikka- ja kuusi luumupuuta. Muu osa rehotti rikkaruohoa. Jäljellä on yhä yksi luumupuista, ja poistettujen tilalle on tullut uusia lajeja
”Vanha, 1960-luvulta saakka täällä kasvanut luumupuu saa olla paikoillaan niin kauan kuin se kestää. Vaikka se ei ole enää parhaassa loistossaan, se tukee kultaköynnöskuusamaa, joka versoo rungolla ja oksilla. Kesäkuussa näyttää kuin luumupuu kukkisi keltaisenaan.”
Nykypiha on syntynyt yritysten ja erehdysten kautta. Rikkaruohonurmen tilalle asennettiin ensin siirtonurmi. Sekään ei menestynyt, joten parikymmentä vuotta sitten tilalle vaihtui kiveys. Annaleena asensi sen itse kivikaupan jäännöseristä. Kiveyksen keskustaan kätevä emäntä rakensi kauniin pinnan yhdistelemällä liuskekivilaattoja ja nupukiviä. Myös vanhaa luumupuuta kiertää nyt kivipolku.
Liuskekivien pinnat ovat ajan oloon kesineet, mutta lohkeamien alta on paljastunut yhä uusia, värikkäitä kerroksia. Kivet ovat erityisen kauniita sateella ja sen jälkeen, kun niiden värit voimistuvat. Kasvillisuus, viherrys ja kukat erottuvat kiviä vasten. Polut ja kulkureitit ovat selkeät ja helppohoitoiset, ja pinta puhdistuu luudalla lakaisemalla.
”Vaikka kiviä on monia erilaisia eikä perustaminenkaan ollut oikeaoppista, pidän kivimatosta juuri tällaisena. En halua liian siistiä ja säntillistä. Kierrätys ja vanhan hyödyntäminen ovat muutenkin sydäntäni lähellä.”
Aurinkoisena päivänä kiveykselle sopii nostella tepastelemaan myös Annaleenan kierrätystarvikkeista ja paperimassasta tekemät lintupatsaat, dodot. Niiden mallina ovat Mauritiuksen saarella eläneet, 1600-luvulla sukupuuttoon metsästetyt lentokyvyttömät linnut.
”Lintujen kurja kohtalo järkytti, ja olen askarrellut niiden kunniaksi yhdentoista yksilön lauman, jossa kaikilla on oma roolinsa ja luonteensa. Ne muistuttavat minua siitä, kuinka tärkeä on vaalia luontoamme, ei tuhota sitä.”
Annaleena rakentaa puutarhasta omaa mielenmaisemaansa.
Suojaisassa kukoistaa
Vehreää olohuonetta ympäröivät asuinrakennukset ja betonimuurit. Seinät muodostavat tilalle raamit ja saavat lämmön pysähtymään pihalle. Illuusio viherhuoneesta syntyy, kun kattona versovat puiden lehvästöt ja seiniä verhoilevat köynnökset.
”Kasvit saavat tilan tuntumaan suuremmalta kuin se onkaan. Kun kaikki ei näy kerralla, voi hyvin kuvitella, kuinka puutarha jatkuu niiden takanakin. Vaikka tämä on pieni puutarha, olen istuttanut tänne paljon eri lajeja.”
Länsipäässä sijaitsee vehreä havukasvien ja ainavihantien alue. Se nousee arvoonsa etenkin talvella, kun lehdet ovat pudonneet puista ja pensaista. Sokeritoppamaiset kartiovalkokuuset, tummanpuhuvat marjakuuset ja kiiltävälehtiset alppiruusut tuovat näkymään kukin oman vihreän sävynsä.
Muuria pitkin kipuava villiviini haluaisi kietoa syliinsä koko puutarhan. Sitä pitää vuosittain leikata, jotta muillekin kasveille riittää tilaa. Varjoisaa maanpintaa peittää Annaleenan suosikkeihin kuuluva taponlehti.
Kasvien katveessa on suojaisa paikka lintujen juoma-altaalle ja emännän kylpyammeelle. Tyyni vedenpinta toistaa kauniisti ympäröivää puutarhaa. Hellepäivinä vesi lämpiää ja Annaleena saattaa pulahtaa kylpyyn.
Ikkunanaluspenkki saa rehottaa. Joukossa kukkii myös vuohenputki.
Kaunottaret ruukuissaan
Aamuauringon puolelta löytyy välimerellinen puutarha, jonka taustamuurin Annaleena maalasi lämpimän keltaiseksi. Sen vierustalle on sijoitettu penkki, jolla istuessa tuntuu kuin olisi viidakossa.
Luumupuun alle levittäytyy kukkapenkissä sekoitus moni- ja yksivuotisia kukkia. Kesäversoilla kukkivat Endless Summer -hortensiat, tuoksuvat idänliljat ja vehreät saniaiset versovat maapohjasta. Begoniat, harsotyräkit, petuniat ja maljaköynnös on istutettu ruukkuihin, joita Annaleena piilottelee monivuotisten sekaan.
Seinää peittävät liilanpunaisena kukkivat bougainvillean versot, jotka tuovat tilaan kasvitieteellisen puutarhan tunnelman. Ihmeköynnös saa kasvaa puutarhassa kesät, mutta syksyn tullen Annaleena siirtää sen lasiterassille talvehtimaan. Terassi on talvella valoisa ja viileä kuin viherhuone, lämpötila on noin +17 astetta. Joulukuussa köynnös pudottaa kaikki lehtensä, mutta vaatii lämpimässä talvetuspaikassa silti kastelua. Toukokuun alussa Annaleena palauttaa sen ruukussaan muurin viereen.
”Ihmeellinen kasvi, joka on sydäntalvella aivan ranka. Ensimmäiset taimet heitin suotta pois joulun jälkeen, mutta nyt ymmärrän sitä paremmin. Versoista puhkeavat kevättalvella uudet lehdet. Versot kasvavat puoli metriä kesässä.”
Suojaisassa itäpäädyssä on kylvyt sekä linnuille että emännälle.
Kevät saapuu aikaisin
Monet atriumpihan kasveista viihtyvät isoissa ruukuissa, joita Annaleena on kerännyt reilut parikymmentä. Yksilöllisillä ruukuilla on puutarhassa iso merkitys. Ne vaikuttavat monella tapaa siihen, miltä puutarha näyttää.
”Isot ruukut ovat kalliita, mutta käytännöllisiä. Isoissa ruukuissa multa pysyy pidempään kosteana. Kesäkukilla saa myös paikattua tylsiä paikkoja keväästä syksyyn.”
Piha on tärkeä osa kotia kaikkina vuodenaikoina. Sitä voi sisältä katsella ikkunoista, ja lasiterassilla ollessa tuntuu kuin olisi keskellä kaikkea. Piha elää keväästä syksyyn – jopa jouluun.
Kun ensilumi peittää pihan, sinne laskeutuu puolen vuoden mittainen, Muumilaakson kaltainen rauha. Talvella puutarha nukkuu, ja puutarhan hoitaja katselee pihaansa. Lehdettömien puiden ja pensaiden rungot ja ainavihantien versot nousevat pääosaan. Kasvuston joukkoon piilotetut valaisimet luovat kodikasta tunnelmaa hämäriin syys- ja talvipäiviin.
Kevät saapuu pihalle yllättävän varhain. Kasvukausi alkaa jo maaliskuussa, ja viimeistään vapun tienoilla puutarhaan siirtyvät lasiterassilla talven viettäneet kasvit ja kesäkukat. Kesällä pihan täyttää kukkaloisto ja rehevyys.
”Talvella on aivan ihanaa, kun puutarhaa katsellessa voi haaveilla keväästä – tekemättä mitään muuta. Odotan aina innoissani maaliskuuta, jolloin kevät tulee tänne. Kasvit nousevat maasta ja puhkeavat vähitellen kukkaan.”
"Koti ja piha ovat yhtä, ja kotipesään keskittyy oikeastaan koko elämä.”
”Kasvit saavat tilan tuntumaan suuremmalta kuin se onkaan."
”Talvella puutarhaa katsellessa voi haaveilla keväästä – tekemättä mitään muuta."
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa Kodin Pellervo nyt
Kodin Pellervo on ystävä, jonka seuraan jokainen voi tulla juuri sellaisena kuin on. Jutuistamme välittyy mummolan kiireetön tunnelma, vaikka ne ovat raikkaasti tätä päivää. Elämme leppoisasti ja annamme toistenkin elää.
Tampereella lämpenee Kuuma, Kuopiossa Saana, Helsingissä Löyly ja Jyväskylänkin satamaan on saunaravintola suunnitteilla. Vaikuttaa siltä, että yleiset saunat tekevät paluuta.
On onni ja ilo asua keskellä kansallismaisemaa. Vaikka Kolin ikiaikaiset kalliot ja jääkauden muokkaamat vaarat ja saarijonot Pielisellä ovat minulle arkipäivää, niihin ei kyllästy.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Ajastaika
Pintaa syvemmälle