Tätiparkourporukka loikkii, pomppii ja könyää niin, että nivelet naukuvat riemusta ja lihakset huutavat ilolla hoosiannaa. Laji sieppasi mukaansa leidit, joiden ikähaitari on ”yli eläkeiän, mutta alle sata.”
Nyt varovasti! Tämä ateria on kuulemma niin herkullinen, että sen tekijää saatetaan kosia heti ruokapöydässä.
Ilman vapaaehtoisia jäisi moni tapahtuma pitämättä ja työ tekemättä. Mutta mikä saa talkoilemaan – ja jopa maksamaan siitä?
Ne ovat ihania, ilmaisia ja niitä on pitkin Suomea. Joko arvasit? Kansallispuistojahan ne – 41 verovaroilla ylläpidettyä virkistyskeidasta ja luonnonsuojelualuetta, jotka ovat aina avoinna.
Suomi jakautuu joukkoliikenteen tarjonnassa ennennäkemättömällä tavalla. Korona näivetti muutosten kourissa ollutta alaa entisestään. Ensi kesänä vaikkapa Valamon luostariin ei enää linjurilla pääse.
Pellavainen pesuvamppu on saanut nimensä ja muotonsa japanista.
Ulkoilija löysi metsästä unelmapaikan talolleen. Pinnan alta paljastui kivinen todellisuus, mutta murikoista syntyi pohja keväiselle väri-ihanuudelle.
Paikka kuin paikka muuttuu mansikkapaikaksi, kun saa palan marjaisaa kakkua. Mehutiiviste ja pakkasmarjat pitävät mausta huolen.
Istun rantakivellä ja seuraan lapintiirojen kevätkiireitä. Linnuilla on takanaan uskomattoman pitkä muuttotaival Etelänapamantereen vesiltä koto-Suomeen.
Dynaaminen istutus on perinteisen perennapenkin ja niityn välimuoto, joka jäljittelee luontoa. Eri lajit kasvavat sekaisin ja kerroksittain, kadonnut kasvi korvautuu nopeasti toisella. Kitkennän tarvekin vähenee.
Aikuis- eli ikänäköä ei voi estää eikä hidastaa. Mutta hoitaa sitä voi. Ilman kunnollisia silmälaseja ei kannata kärvistellä.
