Ruusut on valittu vuoden 2018 puusuvuksi.
Ruusun ihanteellinen kasvupaikka on etelään aukeava ja aurinkoinen. Pohjoisen puolella suojana ovat rakennukset tai metsikkö. Ravinteikas ja kalkittu kasvualusta suo runsaan kukinnan. Juuristolle levitetty kate pidättää kosteutta ja estää rikkakasvien kasvua.
Pensasruusut
‘John Davis’ on terve ja pitkään kukkiva kanadalainen pilariruusu.
Pensasruusujen kukinta-ajat vaihtelevat, joten pelkästään niitä istuttamalla voi väriloistosta nauttia koko kesän. Kasvutavaltaan ne ovat nimensä mukaisesti pensasmaisia, korkeutta kertyy 1–3 metriä ja leveyttäkin usein saman verran. Monet pensasruusut kasvattavat juurivesoja, joten leviäminen on otettava huomioon.
Luonnonruusuilla on pienet kukat, mutta komeat kiulukat. Karjalanruusu, metsäruusu, mökinruusu ja tornionlaaksonruusu ovat kotimaisia luonnonruusuja. Ulkomaisia, meillä menestyviä luonnonlajeja ovat muun muassa vuoriruusu, kanadanruusu, nukkeruusu ja punalehtiruusu.
Kestäviin pensasruusuihin kuuluvat monet rakkaimmat piharuusumme, kuten juhannusruusu, valamonruusu ja suviruusu sekä kurtturuusuristeymät hansaruusu, neilikkaruusu ja teresanruusu. ‘Sointu’, ‘Syke’, ‘Sävel’, ‘Ilo’, ‘Loiste’, ‘Lumo’ ja Tove Jansson’ ovat Suomessa jalostettuja uusia pensasruusulajikkeita.
Vanhan ajan pensasruusut ovat hiukan krantumpia. Niiden kukat ovat usein hyvin kerrannaisia ja voimakkaasti tuoksuvia. Neidonruusu, mustialanruusu ja kesädamaskonruusu ovat upeita kaunottaria. Kapusiiniruusun terälehdet ovat huomiota herättävän väriset: ulkopuolelta keltaiset, sisältä kuparinpunaiset. Viljaminkeltaruusu on kestävin keltaruusumme, se talvehtii Oulussa asti.
Pensasruusut pysyvät nuorekkaina säännöllisillä hoitoleikkauksilla.
Neidonruusu ‘Mme Plantier’ on köynneliääksi kasvava vanhanajan ruusu, joka vaatii suojaisan kasvupaikan.
Köynnösruusut
Köynnösruusut ovat oikeastaan pitkäversoisia jaloruusuja, ne vaativat samanlaista hoitoakin. Köynnösruusut tarvitsevat tukemista, sillä versot eivät kierry itsestään tuen ympärille. Kestävyytensä puolesta köynnösruusut ovat meillä menestymisensä rajamailla. Parhaiten ne viihtyvät etelä- tai länsiseinustan lämmössä.
Kestävimpiä ovat pieni- ja valkokukkainen ‘Pohjantähti’ ja vaaleanpunakukkainen ‘New Dawn’. Tummanpunakukkainen ‘Flammentanz’ on yksi näyttävimmistä köynnösruusuista. Kanadalaisia pilariruusuja voi kasvattaa myös köynnöksinä.
Köynnös- ja ryhmäruusut tarvitsevat voimakkaan leikkauksen joka kevät. Ne on myös suojattava talveksi.
‘Peace’ on yksi kauneimmista ja kestävimmistä ryhmäruusuista.
Ryhmäruusut
Ryhmäruusut ovat pitkän jalostuksen tuloksia. Niillä on kiiltävä lehvästö ja ne kukkivat pitkään ja runsaasti. Valitettavasti ruusujen aateliset ovat vaateliaita, ne tarvitsevat runsaasti lannoitusta ja muuta hoitoa. Tuoksukin on monesta kukasta kadonnut.
Komeakukkaisista ryhmäruusuista löytyy runsaasti lajikkeita, niin vanhoja kuin uusiakin. Matala- ja leveäkasvuiset maanpeiteruusut sopivat rinteisiin ja esimerkiksi haudoille. Haasteita ja työtä pelkäämätön tarhuri saa upean palkinnon runkoruusunsa puhjetessa kukkaan.
