Mikä pimeässä pelottaa? Se, että pimeään kätkeytyy jotain, mitä ei pysty näkemään ja että tutut asiat saavat uusia hahmoja. Myös äänet hirvittävät, samoin pahuus. Näin Satu Laatikainen kertoo kansanrunousarkiston Pimeän pelko -keruun vastauksista kirjassaan Suomen syksy.
Pimeää on nyt kestettävä. Lokakuun lopussa Helsingissä aurinko laskee puoli viiden aikoihin, Jyväskylässä varttia aiemmin ja Rovaniemellä jo ennen neljää. Joulua kohti synkkyys vain lisääntyy, mutta enää ei sentään tarvitse kipaista sysipimeän pihan poikki ulkohuussiin, mielessä kylän karmeimmat kummitusjutut. On katu-, piha- ja otsavalot.
Pimeys voi tuntua myös hyvältä. Kuin turvalliselta peitolta, jonka alla kaikki ovat yhtä sokeita. Juuri sen sokeuden vuoksi tarvitaan varovaisuutta.
”Kun pimeys lisääntyy, emme yksinkertaisesti pysty havaitsemaan asioita yhtä hyvin kuin päivänvalolla. Siitä seuraa, että emme pysty yllättävissä tilanteissa toimimaan riittävän nopeasti”, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski selittää pimeän vaaroja.
Jos autoilija ei höllää kaasua, hän ei näe ajoissa hirveä, joka jolkottaa tielle. Tai ihmistä. Jalankulkija tai pyöräilijä riskeeraa henkensä, jos jättää valot ja heijastimet kotiin. Kivenmurikkaankin kompastuu pimeässä helpommin kuin valossa.
”Pimeään vuodenaikaan liittyy lämpötilan laskun myötä myös liukkaus, jota ei aina huomaa”, Kalmakoski muistuttaa. Lisäksi tulevat hämärämiehet. Ne, joissa pimeän suoja herättää rikolliset aikeet.
”Valaistus kotipihassa kuntoon, omaisuus lukkoon ja suojaan ja vakuutukset ajan tasalle”, rikoskomisario Sampo Suomala Helsingin rikospoliisista neuvoo suojakeinoja. ”Monta vaaraa voi välttää, kun kulkee pimeässä selvin päin ja turvallisia, valaistuja reittejä – eikä syrjäisiä ja hämäriä.”
”Ei pimeää tarvitse pelätä, mutta siihen kannattaa suhtautua järkevästi” , Suomala ja Kalmakoski tiivistävät. Kun valo väistyy ja pimeä laskeutuu, myös ihmisen toiminta muuttuu. Hyvässä ja pahassa.
5 x Turvallisesti
1. Vaaleammin
Suomalainen mieltymys tummiin vaatteisiin sopii huonosti yhteen pimeän vuodenajan kanssa. Vaalea tai värikäs vaatetus erottuu mustaa paremmin, kun syysiltana vihmoo vettä ja kaikki valo tuntuu imeytyvän asvalttiin.
2. Valoisammin
Koronavirus lisäsi pyöräilyn suosiota, ja lain mukaan pyöräilijän pitää pimeässä näyttää eteen vaaleaa valoa ja taakse punaista. Viime marraskuussa Liikenneturva löysi etuvalon 68 prosentilta ja takavalon 56 prosentilta pyöräilijöistä.
3. Loistavammin
Jalankulkijan pitää pimeässä yleensä käyttää heijastinta, sanoo laki. Mutta joka toinen aikuinen ei käytä heijastinta, selvitti vakuutusyhtiö If. Eniten heijastavaa hengensuojaa puuttui miehiltä ja nuorimmilta aikuisilta. Suuntaus on sentään lupaava: aiempaa harvempi sanoi, että ei koskaan käytä heijastinta.
4. Pitävämmin
Autot kuuluvat teille, julisti taannoin erään puolueen vaalijuliste. Syksyllä sen olisi syytä kuulua vähän toisin: Pito kuuluu teille. Niin autojen ja polkupyörien talvirenkaissa kuin kenkien pohjissakin.
5. Järkevämmin
Ennakointi auttaa ratkaisemaan, mihin ja miten syyspimeällä ja -liukkaalla kannattaa kulkea. Mikään turvavaruste ei kuitenkaan riitä torjumaan riskejä, jos puuttuu tärkein: arkijärjen valo.
