Lunta. Vähän auringonpaistetta. Räntää ja rakeita. Hyytävää itätuulta ja vesisadetta. Ja sitten taas lunta.
Tänä vuonna talvi ei totisesti luovuttanut viestikapulaansa seuraavalle vuodenajalle helpolla. Kohmeisin sormin se piteli kiinni jäästä ja roudasta ja viskoi välillä lisää lunta jo hupenevien kinosten päälle. Pellolla olisi päässyt hiihtämään vielä huhtikuussa. Lumilapiota tarvitsin vielä vapun jälkeen. Ja lapasia. Ja pitkävartisia saappaita ja talvitakkia.
Vaikka kevät tuntuikin pitkään olevan hakusessa, kevättöitä täytyi kuitenkin tehdä ajallaan niin kasvihuoneessa kuin puutarhassakin. Lasien suojassa tarkeni teepaidassa, mutta ulos täytyi usein varustautua villapaidalla ja paksummilla toppahousuilla. Silti kädet palelivat.
Myös kasvilavassa värjöteltiin. Eivät auttaneet harsot eivätkä pakkaspeitteet, ei aamukastelu lämpimällä vedellä. Lantun ja kaalin taimet mököttivät kyyryssä päivästä toiseen.
Kaiken pukemisen, riisumisen, peittelyn ja tuulettelun, ikkunoiden aukomisen ja sulkemisen touhussa monet kansainväliset asiat jäivät aika vähälle huomiolle. Niin kuin nyt vaikka tämän vuoden trendit ja muotivärit.
Asioihin perehtymätön saattaa kuvitella, että omassa puutarhassaan voisi elellä hyvinkin kirjavaa elämää. Että voisi kaikessa rauhassa vetää jalkaansa punaiset kumikengät ja kylvää ruukkuun oranssikukkaisia krasseja. Maalata portin siniseksi ja kerätä taskuun valkoisia kiviä. Kastella jurottavia taimia keltaisella kannulla. Näinhän asia ei tietenkään ole – ainakaan mikäli aikoo olla muotitietoinen.
Värien käyttöni on ollut vuodesta toiseen holtitonta. Se on osoittanut armottoman selvästi, että pienten asioiden kanssa puuhastellessa maailmanlaajuiset virtaukset ovat jääneet noteeraamatta. En ole muistanut seurata Pantone Color Instituutin vuoden värin julkaisua, enkä ole huomannut soinnutella kesäkukkieni sävyjä sen mukaan. Haravani ovat monena vuonna olleet vääränvärisiä ja kirjavat hanskat häthätää lähikaupan laarista poimittuja.
Totta puhuakseni, olen pudonnut trendikelkan kyydistä joka ikinen kevät. Istutin auringonkukkia vaaleanpunaisena vuonna ja hankin violetit kumikengät, kun vuoden väri oli viininpunainen. Aina en ole pystynyt syyttämään edes peiteltäviä kaalintaimia tai oikuttelevaa kevätsäätä.
Kun sitten yhtenä vuonna puutarhaelämä ja Pantonen muotiväri sattuvat napsahtamaan kohdalleen, kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Vetää ylpeänä jalkaan villasukkia, silitellä puiden lehtiä, poimia ruohosipulia ja istuttaa kaikenvärisiä kesäkukkia. Tämä vuosi on meidän tarhureiden!
Ai että mikä se tämän vuoden väri sitten on? Se on greenery, vihreys.
TUOVI MUTANEN
