Siirry sisältöön

”On merellisiä puistoja, tunturi-, sisävesi- ja suopuistoja sekä puistoja, joista löytyy vähän kaikkea. On pieniä, alle kymmenen neliökilometrin puistoja ja suuria, yli 2 500 neliökilometrin puistoja, on ruuhkaisia ja rauhallisia puistoja. Ja puistoja kaupunkien lähellä tai kaukana asutuksesta”, ryhmittelee Hanna Ylitalo, virkistyskäytön erityisasiantuntija Metsähallituksesta.

Kansa on luontoaarteensa löytänyt. Vuosikymmenessä kävijämäärät ponkaisivat vuotuisesta kahdesta miljoonasta nykyiseen kolmeen ja puoleen miljoonaan. Koronapandemian huipussa lukema kävi neljässäkin miljoonassa.

Varmaa tietoa innostuskasvun syistä ei ole. Kyselyissä enemmistö kertoo tärkeimmäksi käyntisyykseen luonnon kokemisen ja aistimisen. Kukin tekee sen omalla tavallaan.

”Osa haluaa eräillä, osa kuntoilla. Jotkut etsivät henkistä hyvinvointia, toiset aikaa ystävien tai perheen kanssa. Retkeillä tulee kuitenkin muistaen, että puistot on perustettu Suomen arvokkaimman luonnon suojelemiseksi.”

Joka neljäs kansallispuisto on perustettu 2000-luvulla, viimeksi Salla 2022, mutta alku oli hidas. Tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin ideasta kului liki 60 vuotta ennen kuin ensimmäisistä puistoista tuli totta 1938.

”Vastustus liittyy ajatteluun, että valtion maita pitäisi käyttää tehokkaasti raaka-aineiden ja taloudellisen kasvun varastona”, Ylitalo miettii. ”Aiemmin myös kunnat saattoivat suhtautua nihkeästi, mutta nyt puistoista on niillekin tullut vetovoimatekijä.”

Vetovoimaa on, sen kävijälaskurit todistavat.

luontoon.fi

 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa Kodin Pellervo nyt

Kodin Pellervo on ystävä, jonka seuraan jokainen voi tulla juuri sellaisena kuin on. Jutuistamme välittyy mummolan kiireetön tunnelma, vaikka ne ovat raikkaasti tätä päivää. Elämme leppoisasti ja annamme toistenkin elää.

Mainos päättyy