Siirry sisältöön

”Tavallisesta maatiaiskissasta ei onnistu, mutta monesta muusta lemmikistä kyllä”, tietää porilainen kehruukouluttaja Ritva Liljeroos. Hän on kehrännyt lankaa niin pitkäkarvaisten kanien, kissojen kuin koirienkin pohjakarvasta. Lampaan- tai alpakanvillalisän avulla hän on tehnyt lankaa myös trimmattavien koirien pitkistä karvoista sekä suomen- ja islanninhevosten tuuheista talvikarvoista.

Lemmikin omistaja voi joko opetella itse kehräämään lankaa tai teettää työn kehrääjällä. Kolmas vaihtoehto on kääntyä lemmikkien karvoista lankaa tai huovutusvillaa valmistavan kehräämön puoleen.

”Kehräämöissä lemmikin karvaan lisätään vahvistukseksi aina myös jotain muuta, esimerkiksi lampaanvillaa konekehruuta varten. Jos haluaa lankaa pelkästään lemmikistä, käsin kehrääminen on ainoa vaihtoehto.”

Sataan grammaan lankaa tarvitaan noin 130 grammaa karvaa, joka kannattaa säilyttää paperipussissa tai -laatikossa. Hevosten ja trimmattavien koirien karvoista lanka jää hiukan pisteliääksi, ja neuleena siitä saattaa irrota karvoja. Käytännöllisyyttä tärkeämpää ihmiselle voi kuitenkin olla tunne ja tieto siitä, että rakas lemmikki on läsnä pipossa, lapasissa tai hartiahuivissa.

”Toiset taas eivät voisi kuvitella pistävänsä päälleen jotain lemmikistä tehtyä. Molemmat vaihtoehdot ovat hyväksyttäviä ja jokainen tekee omat ratkaisunsa.”