Kaivamatta kasvuun

Haluatko puutarhaasi vihannestarhan, mutta maa on kovaa ja rikkaruohoista? Kokeile no dig -viljelyä, jossa kasvualusta kasataan eloperäisistä aineksista ja kompostimullasta ilman raskasta lapiotyötä.

No dig -viljely jäljittelee luontoa: menetelmässä maata ei käännetä eikä muokata, vaan kasvualusta kootaan suoraan maan tai nurmikon päälle kohopenkiksi. Aineksina voi käyttää kaikkea luonnosta peräisin olevaa, kuten oksanpätkiä, risuja, lantakompostia, kasvijätteitä, ruohosilppua ja kompostimultaa.

Menetelmä sopii niin vihannesmaalle kuin pihan kasviryhmien perustamiseenkin. Varsinkin savimaalle, jonka muokkaaminen on työlästä, kasvupenkki on helppo perustaa suoraan nurmikon päälle. Siistit reunukset syntyvät muurikivistä tai punotusta pajuaidasta.

Pieneliöstö tykkää

Perinteisestä kateviljelystä no dig -viljely eroaa siinä, että penkkiin ei lisätä pitkin kasvukautta ruohosilppua tai muuta eloperäistä kateainetta. Kun viljelmä on kerran perustettu, penkkiin levitetään keväisin vain uusi kompostimultakerros.

Maan pieneliöstö, mikrobit ja mykorritsat saavat työskennellä rauhassa, kun maata ei kaivella tarpeettomasti. Maaperän tärkeitä apulaisia ruokitaan ylhäältä käsin kompostimultakerroksella. Kasvit voivat paremmin ja pysyvät terveempinä, kun pieneliöstö tuo ravinteet kasvien ulottuville. Sienirihmastot saavat kehittyä rauhassa ja maan pH-arvokin säilyy tasaisena. Humuspitoinen multa pidättää hyvin kosteutta, jolloin kasteluntarve vähenee.

No dig -viljelmälle ilmestyy myös vähemmän rikkaruohoja. Siemenpankissa otollisia olosuhteita odottavat rikat jäävät itämättä, kun siemenet eivät nouse pintaan maan kaivun yhteydessä. Ei tarvita puutarhajyrsintäkään, joka silppuaa kestorikkakasvien juuret pieniksi lisääntymiskykyisiksi palasiksi.

Pohjalle vaikka pahvia

Kasvupenkin kokoaminen aloitetaan levittämällä pohjalle kerros teipitöntä pahvia, vaahteranlehtiä tai muuta maatuvaa. Pahvi on hyvä ulottaa noin 15 senttiä tulevan penkin laitojen ulkopuolelle. Jos maa on kuivaa, pahvi kastellaan. Aluskerroksen voi jättää poiskin, jos pedistä tehdään mahdollisimman paksu. Hankalat juuririkkakasvit kannattaa kuitenkin kitkeä ennen penkin kokoamista.

Pahvi- tai lehtikerroksen päälle kasataan ilmavuuden parantamiseksi 15–20 sentin kerros kuivia risuja, oksanpätkiä, edellisvuoden kuihtuneita perennanversoja ja muuta karkeaa ainesta. Seuraavaksi on vuorossa hyvin palanut lantakomposti, jos sitä on saatavilla. Maatunut talouskompostikin käy. Se on ravinteikkaampaa kuin pelkistä kasveista koostuva kompostiaines. Typpeä sisältävä tuore nurmikon leikkuujäte tai vieläkin tuhdimpi säiliörehu ovat mainio lisä. Silppu painuu nopeasti alas, joten sitä kannattaa käyttää runsaasti.

Päällimmäiseksi levitetään 5–6 sentin kerros hyvin tekeytynyttä kompostimultaa, joka saa olla sen verran hienojakoista, että siementen kylväminen onnistuu. Valmiita taimia voi istuttaa kokkareisempaankin alustaan. Viljelmän voi koota pelkästään valmiista kompostimullastakin, jos sitä vain on käytettävissä tarpeeksi.

Lopuksi penkki katetaan kasvisilpulla. Rikkaruohotkin käyvät, kunhan ne eivät sisällä siemeniä eivätkä kasvullisia juurenpaloja. Koko komeuden paksuudeksi tulee noin puoli metriä.

Syksylläkin kerkiää

Kootun penkin pituudella ei ole väliä. Leveydeltään 120-senttinen penkki on käytettävyyden kannalta sopiva. Leveämmän penkin hoitaminen on hankalaa. Kapeassa taas ei mahdu kunnolla kasvamaan.

No dig -penkin perustaminen onnistuu myös viljelylaatikkoon. Noin 40 sentin paksuinen kerros riittää porkkanoiden ja muidenkin kasvien viljelyyn. Ohuemmassa kasvualustakerroksessa menestyvät retiisit, salaatit ja muut matalajuuriset lajit. Ohut kasvualusta tosin kuivuu herkemmin ja sitä joutuu kastelemaan useammin kuin reilun paksuista penkkiä. Muuten viljely ja hoito on helppoa paksun kasvualustakerroksen takia. Siemenrikkakasvitkin on helppo nyppäistä pois pehmeästä kasvupenkistä.

No dig -viljelmän voi perustaa joko keväällä tai syksyllä. Aikaisin keväällä penkin alle jäävä nurmikko tai muu kasvillisuus on talven jäljeltä heikkoa. Silloin ei välttämättä tarvita pahvia tai muutakaan alustaa, jos maassa ei ole voimakaskasvuisia rikkakasveja. Pihan puille ja pensaille on kenties tehty hoitoleikkauksia, joten katkottuja oksia on tarjolla. Keväällä kasattuun viljelmään pääsee heti kylvämään ja istuttamaan.

Syksy on aivan yhtä hyvä aika penkin perustamiseen. Silloin on tarjolla runsaasti naatteja ja muita kasvinjätteitä, joista viljelmän rakentamisen voi alkaa. Talven aikana penkki painuu jonkin verran kasaan. Keväällä päälle levitetään vain kerros kompostimultaa. Syksyllä voi istuttaa talvivalkosipuleita ja kylvää ennen talven tuloa porkkanan, persiljan ja palsternakan siemeniä.

Maa paranee

Menetelmä sopii kaikenlaisille maaperätyypeille. Eloperäisen aineksen lisääminen ruokkii maan pieneliöstöä, joka kuohkeuttaa penkin erinomaiseksi viljelymaaksi. Vie yleensä muutaman vuoden, ennen kuin kasvualusta on muuttunut ihanteelliseksi, mutta jo ensimmäisenä kasvukautena eron tavanomaiseen viljelyyn voi nähdä.

No dig -penkissä voi viljellä kaikkia samoja vihanneksia kuin tavallisella kasvimaallakin. Paljon muhevaa lantakompostia sisältävässä pedissä menestyvät erityisesti kurpitsat, kaalit ja muut voimaa tarvitsevat lajit. Kun ravinnepitoisuus hiipuu, penkissä voi viljellä vähemmän ravinteita tarvitsevia kasveja, kuten salaatteja, palkokasveja ja yrttejä.