Euroopanpähkinäpensaan kotimaisia taimia myydään kauppapuutarhoilla. Pensas menestyy Suomessa myös luonnonvaraisena.
Lehtokasvi euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) kuluu koivukasveihin. Se viihtyy luonnonvaraisena runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä Keski-Suomea myöten.
Varhain keväällä, jo maalis-huhtikuussa, pensaita koristavat keltaiset, riippuvat hedekukinnot. Pölytyksen jälkeen pienen pieniin emikukintoihin kasvaa suojuksen ympäröimiä hedelmiä, hasselpähkinöitä.
Monivartinen pensas kasvaa 2–4 metriä korkeaksi. Isohkot lehdet ovat keväällä heleänvihreät, syksyllä keltaiset, ja ne varjostavat tehokkaasti kasvualustaa.
Pähkinäpensaat sopivat erinomaisesti puutarhaan kosteutta pidättävään maahan. Pensaiden alle voi luoda varjoisan, monilajisen metsäpuutarhan. Syksyllä lehdet saavat jäädä maatumaan aluskasvien ravinteiksi. Pähkinäpensas on helppohoitoinen eikä tarvitse leikkausta, mutta sietää saksimista ja versoo hyvin, vaikka se olisi leikattu kokonaan alas.
Istutuksiin kannattaa valita kotimaisia, ilmastoomme jo sopeutuneita taimia. Esimerkiksi Vakka-Taimi Laitilassa on istuttanut 250-metrisen pähkinäpensasaidanteen paikallisesta luonnonkannasta. Syksyllä 2015 siitä poimittiin yli 200 kiloa pähkinöitä.
Vaikka tuulipölytteinen pensas on yksikotinen, se tarvitsee ristipölytyksen siementen tuottamiseksi. Pähkinöiden toivossa onkin istutettava useampi taimi. Sadonkorjuu alkaa elo-syyskuun vaihteessa, kun pähkinät irtoavat helposti kannoistaan. Suojuslehdet ja hedelmät ovat vielä tuolloin vihreitä ja pysyvät piilossa oravilta ja linnuilta.
Pähkinät saavat jälkikypsyä pari viikkoa vaikkapa muovikassissa. Sisustaa käännellään silloin tällöin. Kun kuori on tummunut, pähkinät kuivataan noin viiden sentin paksuisena kerroksena edelleen välillä käännellen. Kotimaiset hasselpähkinät ovat pienempiä jalostettuihin keskieurooppalaisiin verrattuina, mutta maku on aivan yhtä hyvä.
Pensaita lisätään pähkinöistä. Ne kylvetään joko syksyllä tai kolmen kuukauden kylmäkäsittelyn jälkeen keväällä.
Euroopanpähkinäpensas on vuoden 2016 maatiaiskasvi.
LEENA NURMI, teksti ja kuvat
1 dl kookoshiutaleita 2–3 dl mantelijauhetta 1–2 rkl tyrnimehua 1–2 rkl Jaloviinaa 1/2–1 tl pomeranssikuorta 1/2–1 dl agavesiirappia tai juoksevaa hunajaa 2 rkl sulaa kookosöljyä Kuorrutus 150 g tummaa suklaata pistaasipähkinöitä Sekoita sisuksen ainekset massaksi, josta on helppo pyörittää palloja. Lisää mantelijauhetta, jos maassa on liian löysää ja makuaineita mieltymyksesi mukaan. Nosta pallot kylmään. Maut
Asiat järjestyvät lopulta, kun on sitkeä eikä arastele muutosta. Eikä vaaleanpunaista.
Tiina Pyöttiö luopui omakotitalosta ja kuvitteli, ettei enää koskaan haluaisi kuopsuttaa pihaa. Sitten hän hankki siirtolapuutarhamökin.
