Jokainen tietää, koska on joulu tai vappu, vaan kuka osaa kalenteriin katsomatta sanoa sen pääsiäisestä. Niinpä – ei juuri kukaan.
Pääsiäissunnuntai loikkii kuin suklaamunia jakava pupu noin viiden viikon ajanjakson sisällä. Se tulee aikaisintaan 22. maaliskuuta ja myöhäisintään 25. huhtikuuta.
Tänä vuonna pääsiäinen osuu huhtikuun alkuun. Mutta kuka sen oikein määrää?
”Kirkollisen juhlan ylin auktoriteetti on kirkko”, kertoo erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.
Kirkossa taas pääsiäisen paikka on linjattu kauan sitten. Vanhan juliaanisen kalenterin ajoilta on muistisääntö, että pääsiäissunnuntai on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Niin päätti Nikean kirkolliskokous vuonna 325. Tähtitieteilijät tosin eivät silloin osanneet laskea aivan tarkkaan kevätpäiväntasausta tai täydenkuun aikaa, joten 1500-luvun gregoriaanisen kalenteriuudistuksen myötä päivittyivät pääsiäislaskelmatkin.
”Niistä taulukoista pääsiäisen paikka periaatteessa edelleen tulee, mutta sittemmin ajankohdan laskemiseen on kehitetty matemaattisia laskentasääntöjä”, Palviainen kertoo. Hän tietää monien toivovan, että pääsiäinen pysyisi paikoillaan kuten joulu.
”Jotta niin tapahtuisi, pitäisi kristillisen kirkon eri suuntauksien päästä asiasta yksimielisyyteen. Vielä se ei ole onnistunut.”
