Siikajoella asuva lukiolaispoika perusti itselleen oman kesätyöpaikan vuosi sitten. Kotitalon tontille syntynyt kotieläinpiha veti jo ensimmäisenä kesänä tuhansia kävijöitä.
Nousemme autosta helteiselle pihalle Siikajoenkylän Martikkalantiellä. Jostakin kuuluu tuttu ja ärsyttävä huuto. Hetken pitää räpytellä silmiä – Korkeasaareenko tässä tultiinkin, kun riikinkukot kiekuvat! Ei, kyllä se on ihan tämän kotieläinpihan oma riikinkukko, joka saa huudollaan nyt kalkkunat kilpalaulantaan mukaan.
Kotieläinpihan isäntä astelee tervehtimään hymyillen. Eero Sallinen, 17, on jo rutinoitunut vieraiden vastaanottaja. Lehdistön edustajiakin on käynyt useamman kerran. Eeron vuosi sitten perustama kotieläinpiha on tänä kesänä ollut viikon verran auki. Väkeä on ehtinyt käydä useampi sata.
”Kuulin ysiluokalla ollessani, että 4H-yhdistykseltä voisi saada rahoitusta projekteihin. Tuolloin kävi mielessäni, että kotieläinpihan pitäminen voisi olla ihan siisti juttu. Olin sitä jo aiemminkin miettinyt, mutta päätellyt, että se on aika mahdoton toteuttaa. Luettuani netistä tarkemmin rahoituksesta päätin kuitenkin yrittää. Kesätöitä ei ollut muutenkaan tiedossa. Niinpä aloin suunnitella pihaa.”
Eero haki yritykseensä tukea paitsi 4H-yhdistykseltä, myös kunnalta. Rahat käytettiin rullaverkkoihin, maaleihin, lankkuihin joista rakennettiin penkkejä, ankkalammen rakentamiseen ja muuhun välttämättömään. Nuori yrittäjä kertoo, että kuiteista piti ottaa aina kuva, jotta rahoittaja näki, että rahat menivät oikeaan tarkoitukseen.
Töitä sisaruksillekin
Eero Sallinen on aina pitänyt eläimistä. Hän omistaa kaikki kotieläinpihan eläimet, paitsi muutaman koiran, jotka kuuluvat veljelle ja isälle.
”Joka aamu menee reilu tunti, kun ruokin ja hoidan eläimet. Iltaisin kuluu sama aika häkkien siivoamiseen ja ruokkimiseen. Yöunikin on joskus hieman katkonaista, sillä jos hevonen tai lammas karkaa, tullaan minut heti herättämään. Ei tämä kotieläinpihan hoito silti mitenkään raskaalta työltä tunnu, kun muutenkin olen eläinten kanssa niin paljon.”
Eläimiä pihassa on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Eri eläinlajeja on viisitoista. Uusina tulokkaina nähdään tänä kesänä riikinkukkoja ja villapossuja. Yleisölle on tarjolla muun muassa ratsastusta.
Eero on työllistänyt yrityksellään myös sisaruksia. Heistä kaksi on ollut kioskilla töissä. Siinä myydään lippuja, virvokkeita ja pientä purtavaa. Sisarukset ovat olleet ahkeria ja innokkaita työntekijöitä.
”Yllättävän hyvin olen tienannut. Vaikka ruokiin ja eläinten ylläpitoon menee aika paljon rahaa, jää itsellekin käyttörahaa”, Eero toteaa tyytyväisenä.
Vanhemmat epäilivät
Eero mainosti yritystään viime vuonna Facebookissa ja Instagramissa. Hän ajatteli toiveikkaasti, että ainakin paikallista väkeä saattaisi käydä tutustumassa pihaan, jos ei muuta niin uteliaisuuttaan. Yllätys oli suuri, kun väkeä alkoi tulla ympäri Suomea. Viime kesänä väkeä kävi heinäkuun aikana kolmisentuhatta, eikä tämänkään kesän yleisömäärä pieneltä vaikuta.
Äiti, Heta Sallinen, istuu nuorimmaisensa Alvarin kanssa varjoisalla penkillä seuraamassa kotieläinpihan touhuja.
”Me vanhemmat olimme aluksi hieman epäileväisiä suunnitelman suhteen. Pohdimme miten se onnistuu, kun tämä on kuitenkin meidän kotipihamme. Miltä se tuntuisi, jos tässä vaeltaisi vierasta väkeä pitkin kesää. Tiesimme myös, että koko perhe joutuu jollakin tavoin projektiin osallistumaan.”
Kaikki on mennyt kuitenkin hienosti. Äiti kehuu poikaansa vuolaasti.
”Eero on monilahjakas ja hyvin tunnollinen. Muistan, kuinka hän totesi neljännellä luokalla, että hommaa meille hevosen sitten, kun pystyy itse sitä hoitamaan. 14-vuotiaana hän ilmoitti, että nyt on suomenhevonen myynnissä. Hän hoiti kolme vuotta hevosta joka aamu ja ilta.”
Heta on pystynyt jättämään Eeron kotimieheksi milloin vaan.
”Äitinikin totesi, että jos poika pystyy huolehtimaan ison hevosen, niin kyllä hän pystyy huolehtimaan pikkulapsestakin”, hän sanoo ja nauraa.
Erittäin suurta iloa äidille tuotti se, että poika pystyi työllistämään sisaruksiakin.
Kotieläinpiha on harvoin äänetön. Heta kertoo, että kalkkuna aloittaa usein kalkatuksensa yöllä puoli kolmen maissa, kukko huutaa kiekuunsa viiden aikaan.
”Kun Oulussa asuva tytär tulee viikonloppuisin käymään, hän valittaa, ettei täällä saa nukkua yhtään.”
Kiertelemme Eeron kanssa tutustumassa eläimiin ja vieraisiin. Villapossut ovat tämän kesän tulokkaita. Ne ovat herättäneet monen kävijän kiinnostuksen.
”Tämä on Keski-Euroopassa 1800-luvulla jalostettu alkuperäissikarotu. Nämä siat eivät tarvitse talvella lämmitettyjä tiloja, ne voivat elää ulkona vaikka ympäri vuoden”, Eero kertoo.
Hiiri suussa
Johanna Perttula on tullut viisivuotiaan Jirin ja yksivuotiaan Jasperin kanssa Kalajoelta katsomaan eläimiä. Jirin ja Jasperin mielestä parasta ovat neljä kissanpentua. Ne pyöriskelevät talon ulkoeteisessä.
Pattijoelta ovat saapuneet Antti ja Satu Ylikulju sekä Antin veli Janne. Heillä on lapsukaisia mukanaan seitsemän kappaletta. Hekin toteavat, että kissanpennut ovat kaikkein kiinnostavimmat.
Yksi kissanpennuista esittää vieraille taidonnäytteen. Se nappaa talon seinän vierustalta hiiren ja lähtee kuljettamaan sitä suussaan. Tapaus aiheuttaa pienissä katsojissa jännityksen väristyksiä. ”Kato äiti, sillä on hiiri!”
Eeron kotieläinpiha valittiin vuoden 2020 4H-yritykseksi 13–17-vuotiaiden sarjassa. Nouseva Rannikkoseutu ry. palkitsi kotieläintilan vuoden Leader-yrityksenä. Tänä kesänä Eero on ottanut veljensä Leinon yhtiökumppaniksi. Työnjako on selkeä: Eero hoitaa eläimet ja Leino toimii yleismies Jantusena.
Eero opiskelee tällä hetkellä kaksoistutkintoa. Hän on Raahen lukion toisella luokalla ja suorittaa samaan aikaan Koulutuskeskus Brahessa kolmivuotista video- ja valokuvaajan perustutkintoa. Mikähän hänestä oikein isona mahtaa tullakaan?
”Enpä vielä tiedä, mutta sen tiedän, että eläimiä minulla tulee olemaan aina, enemmän tai vähemmän”, poika virnistää ja lähettää kädestään kaksi kirjekyyhkyä kiertämään taivaalle.
Yrittämällä oppii
4H-järjestön toimintaperiaatteena on tekemällä oppiminen ja yrittämällä ansaitseminen. 4H-yritys on turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä 13–28-vuotiaana. Yrityksen voi perustaa nuori yksin tai yhdessä ystävien kanssa.
Paikalliset 4H-yritykset tukevat yrittäjiä järjestämällä muun muassa koulutuksia, joista saa valmiuden oman yrityksen perustamiseen. Jokaisen yrittäjän tukena on myös oma ohjaaja.
Vuonna 2020 1 600 nuorta toimi 4H-yrittäjinä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 2 miljoonaa euroa. Toiminnan merkittävä rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.
