Hyytä paljon Pohjolassa, jäätä kylmässä kylässä, lauletaan tamperelaisen kansanmuusikko Petra Poutasen kuorosävellyksessä. Sanat ovat Kalevalan kohdasta, jossa Louhi pimentää auringon.
”Kun Kalevalaa laulaa, esiin tulee jokin taika. Rytmissä ja sanojen leikissä tapahtuu jotain samaa kuin teknomusiikissa tai reiveissä: tietty syke jatkuu ja jatkuu ja hypnotisoi”, Poutanen miettii ja rohkaisee kokeilemaan Kalevalan laulamista. Eepoksen runot kun ovat – Elias Lönnrotin muokkauksia lukuun ottamatta – alun perin laulettua perinnettä.
”Laulaa voi, vaikka Kalevalan rytmi ja runomitta olisivat ihan vieraat. Laulamisen ilo on suurta, joten kirja käteen vaan ja laulamaan!”
Jos laulaminen ei kylmiltään tunnu luontevalta, Kalevalan maailmaan voi päästä myös kuuntelemalla muiden musiikkia. Vaikkapa äskettäin julkaistua Kalevala elävänä tai kuolleena -levyä, joka on osa Kalevalafest-hanketta. Levyllä tämän päivän naisartistit tulkitsevat uudestaan Kalevalan tapahtumia.
”Kalevala ei ole kuollut eepos, vaan se puhuttaa edelleen tärkeillä aiheilla”, Poutanen sanoo ja samaa mieltä on Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Enää kansalliseeposta ei tarvita kansakunnan ja kansallistunteen rakentamiseen kuten 1800-luvulla, mutta sen tarina on yhä yleismaailmallinen ja ajankohtainen.
”Kalevala on läsnä kaikkialla yhteiskunnassa. Esimerkiksi kun puhutaan nuorten tyttöjen pahoinvoinnista tai naisen oikeudesta omaan kehoonsa. Samoin Kalevalassa näkyy, miten Lönnrotin aikana keskusteltiin naisen asemasta perheessä ja oikeudesta valita puoliso.”
Lukemiseen Hämäläinen suosittelee Avoin Kalevala -verkkosivustoa, jossa lukiessa voi klikata esiin selityksiä runojen vaikeista sanoista.
”Kalevala on yhä tärkeä myös siksi, että se on osa maailmankirjallisuutta ja käännetyin suomenkielinen teos.”
Kalevalan päivä 28.2.
5 x Kalevalan tutut tyypit
1. AHDISTELTU
Kalevala ei ole pölyä ja pitkää piimää, vaan täynnä ihmistyyppejä, joita edelleen kävelee kadulla vastaan. Ajatellaanpa vaikka Ainoa: Kaunis nuori nainen, jota vanhempi, vallakas mies himoitsee ja ryhtyy vikittelemään, kun tapaa tytön tämän kotimatkalla. Kuulostaako tutulta?2. VIHAINEN
Myös Kullervo on helppo tunnistaa, varsinkin rikosuutisista. Hän on vihainen ja kovanyrkkinen nuori mies, jota kukaan ei ymmärrä eikä kohtele hyvin. Ja joka päättää kostaa kokemansa vääryydet, mutta ajautuu pahoihin vaikeuksiin, omaan ja läheistensä tuhoon.3. PELASTAJA
Monikohan äiti yrittää tänäänkin selvitellä aikuisen poikansa sotkuisia asioita? Kuten Lemminkäisen äiti, joka haravoi töpeksivän sankaripoikansa eloon Tuonelan joesta. Uhrautuvilla äideillä Kalevala loi naisista kuvaa luontaisina hoivaajina, minkä hoitoalan naiset saattavat yhä tuntea palkoissaan.4. PIINKOVA
Nykyajan Louhi, Pohjolan emäntä, saattaisi löytyä vaikka liike-elämän tai politiikan huipulta, piinkovana neuvottelijana. Hän pitää kiinni omista oikeuksistaan, jopa röyhkeästi ja laskelmoivasti, mitä ei aikoinaan pidetty naiselle sopivana. Ihmekös siis, että (mies)taiteilijat loivat Louhesta luotaantyöntävän kuvan.5. VONKAAJA
Entä itse Väinämöinen? Yksi hänen moderneista vastineistaan voisi olla tunnettu mahtimies, jolla on kova naisenkaipuu. Mies kosii ja kosii, mutta pieleen menee. Väinö onnekseen näppäili vain kanteleen kieliä eikä puhelimeensa ronskeja viestejä. Niillä voi tiemmä maine mennä.
