Energiaviisas etsii säästökeinoja kääntämällä katsetta ajassa taaksepäin. Moni vanha konsti toimii siinä missä pussillinen uusia.
Muutama viikko sitten Johanna Merinen levitti kotinsa lattioille paksut talvimatot. Ne estävät kylmää, jota lattian vanhat eristeet eivät enää kunnolla torju.
Ikkunoihin, ohuiden kesäverhojen päälle, hän joko lisäsi toiset verhot tai vaihtoi kevyet verhot paksuihin. Pimeällä Johanna vetää verhot kiinni, sillä ikkunaruudut hohkavat pakkasella kylmää, vaikka uudet ovatkin.
”Jos ikkunanpuitteista vetää, tiivistämme ne pellavariveellä”, hän kertoo. Johanna on tapahtumatuottaja ja varautumiskouluttaja, joka tunnetaan myös Jovelan Johannana Omavarainen.fi-nettisivustolla ja tuoreesta Vanhassa talossa -kirjasta.
Elämä 150-vuotiaassa hirsitalossa Vehmaalla on opettanut lämmön ja rahan säästökonsteja jo ennen energiakriisiä.
”Monet vanhat käytännön keinot toimivat yhä. Esimerkiksi oviverhot. Meillä kylmän kuistin ja lämpimän eteisen välisen oven eteen on ripustettu paksu, lattiaan saakka ulottuva villaverho estämään vetoa. Verho on itse asiassa armeijan ylijäämäkaupasta ostettu iso huopa, joka on nipsuilla kiinni verhotangossa.”
Mittari seinälle, asteet alas
Merkittävin energiansäästö on aina löytynyt rakennusten lämmittämisestä.
”Sisälämpötilat olivat ennen huomattavasti alhaisemmat kuin nykyään”, muistuttaa energia-asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän yrityksestä Motivasta.
Huonelämpötilojen merkitystä korostaa parhaillaan Motivan valtakunnallinen Astetta alemmas -kampanja. Lämmön pudotus yhdellä asteella vähentää energiankulutusta viisi prosenttia.
”Kotiin kannattaa sisäseinälle hankkia lämpömittari, jos sellaista ei vielä ole”, Suur-Uski vinkkaa. Hän uskoo, että monessa kodissa lämpötila laskee tänä talvena 18–20 asteen tienoille. Asuinlämpö ei kuitenkaan saa mennä alle 18 asteen, varoitti syyskuun lopussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Lapsille ja ikääntyneille laitos linjasi alarajaksi 20 astetta.
Johannan kotona lämpötila riippuu uunien lämmitysvaiheesta. Keskilämpötilan hän arvioi asettuvan 19–21 asteeseen.
”Periaatteemme on, että palella ei tarvitse – mutta ei myöskään kulkea talvella kesävaatteissa. Villasukat on tosi hyvä juttu, samoin pitkähihainen paita tai neuletakki.”
Päivi Suur-Uskikin muistaa hyvin omasta lapsuudestaan villatakit, -paidat ja -sukat. Ilman niitä ei talvella oltu edes koululuokissa.
”Välillä villavaatteiden käyttö väheni, koska sisällä on ollut niin lämmintä. Onneksi villapaitojen neulominen on tullut muotiin viime vuosina, sillä nyt niille tulee käyttöä. Lämpötilojen pudottaminen on tulevana talvena aivan välttämätöntä.”
Lämmin peti, kolea huone
Kovilla pakkasilla Johanna sulkee talonsa salin ja antaa sen jäähtyä kymmenen asteen tuntumaan, sopivaksi salin sitruspuille. Keino on historiasta tuttu, sillä varsinkaan isoissa taloissa kaikkia huoneita ei ennen talvisin käytetty koko ajan eikä pidetty yhtä lämpiminä.
”Missä tahansa asunnossa kannattaa nyt miettiä, voisiko ylimääräisten huoneiden ovet laittaa kiinni ja lämmöt pienemmälle”, hän ajattelee.
Motivan Päivi Suur-Uski neuvoo tarkastelemaan asuinhuoneiden lisäksi kaikkia muitakin tiloja. Varastot ja aitat olivat ennen talvisin täysin kylminä, mutta THL suosittelee nyt varastoille lämpötilaksi 12 astetta ja autotalleille viittä. Silloinkin pitää varmistaa, että ilmanvaihto toimii, kosteutta ei kerry liikaa eikä vesiputkia uhkaa jäätymisvaara.
Täysin kylmänä Johanna pitää talossaan vain kuistia. Viileää on salin lisäksi makuuhuoneessa, koska silloin hän nukkuu parhaiten. Vilpoisassa huoneessa sängyn voi illalla lämmittää vanhaan tapaan kuumavesipulloilla tai käyttää modernia konstia: sähköllä lämpiävää petauspatjaa.
”Kuumavesipullot tai sähköhuopa ajavat saman asian, mutta minun selkävaivoilleni lämpöpetari on paras. Sähköä se kuluttaa vähemmän kuin koko huoneen lämmittäminen veisi.”
Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski tietää ilmojen viilenemisen aina kissastaan, joka hyppää yöksi sänkyyn lämmittelemään. Ja samalla lämmittämään emäntäänsä. Lemmikkiä varmempana yölämmittäjänä moni viileässä nukkuva tosin pitää hyvää peittoa – ehkä niin isoa, että sen alla mahtuu kumppanin kainaloon.
Polttopuista hyöty irti
Yle uutisoi syyskuun alussa, että polttopuut ehtivät monelta kauppiaalta jo loppua. Yhä useampi lämmittää tai aikoo lämmittää tulisijojaan entistä enemmän. Se säästää sähköä ja rahaa, mutta Suur-Uski on hivenen huolestuneena miettinyt, riittääkö tottumattomilla puulämmittäjillä tietotaitoa turvalliseen ja vähäpäästöiseen polttamiseen.
Osataanko pellit sulkea oikeaan aikaan? Osataanko käyttää kuivia klapeja, täyttää tulipesästä vain kaksi kolmannesta, latoa puut vaakatasoon ja sytyttää tuli puiden päältä? Osataanko lämmittää niin, että tulisija luovuttaa lämpöä tasaisesti eikä rikkoudu liiasta kuumentamisesta?
”Puulämmittäminen vaatii paitsi tietoa myös aikaa ja viitseliäisyyttä”, Johanna tietää kokemuksesta, sillä hänen kotinsa lämpenee lähes yksinomaan puulieden ja pönttöuunin avulla. Keittiön puuhellan lämpötehoa on vielä lisätty pienillä nikseillä.
”Pidämme hellan päällä kaminatuuletinta. Se on propelli, joka aktivoituu lämmössä ja alkaa pyöriä kierrättäen lämmintä ilmaa laajemmalle huoneeseen. Vanhan lieden uuniin on varaavuuden lisäämiseksi laitettu tulitiiliä, ja lämmön kestoa pidentävät myös lieden päälle asetetut vuolukivilevyt.”
Pahojen pakkasten ja esimerkiksi sairastumisten varalta Johannalla on muutama liikuteltava sähköpatteri sekä kaasu- ja petrolilämmittimet.
”Näillä energianhinnoilla jälkimmäisten käyttökulut ovat pienemmät kuin sähköpattereiden.”
Noroista säästöpuroksi
Lisää energiansäästökeinoja voi tulla mieleen, kun palaa ajatuksissaan lapsuuden mummolan tai kesämökin arkisiin tapoihin. Esimerkiksi lämpimän veden käyttöön.
”Nykyään käydään suihkussa kerran tai kaksikin päivässä, mikä olisi ennen ollut tavatonta. Pesuvesi oli vadissa ja sauna lämmitettiin korkeintaan kahdesti viikossa”, Suur-Uski muistaa.
Johanna Merisen perhe peseytyy saunassa, sillä suihkua ei ole. Jos olisi, hän tähtäisi aiempaa lyhyempiin, viileämpiin ja harvempiin suihkukertoihin. Veden lämmittäminen vie paljon energiaa.
”Energiansäästö kertyy monista pienistä jutuista. On viisasta varmistaa, ettei yhdessä huoneessa ole päällä radio ja toisessa jokin muu laite – ja kaikki ihmiset kolmannessa huoneessa.”
”Viimeistään nyt kannattaa vaihtaa loputkin hehkulamput led-lamppuihin”, Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski ehdottaa. ”Ne ovat loistava uuden ajan säästökonsti.”
Lisää tietoa: astettaalemmas.fi, omavarainen.fi, thl.fi
