Osattiin sitä ennenkin. Ja ehkä turhan hyvin osattiinkin. Nimittäin juhlia villisti vappua. Esimerkiksi vuoteen 1978 mennessä meno oli jo niin hurjaa, että Helsingissä Havis Amanda -patsaan lakitus piti aikaistaa keskiyöstä vappuaaton iltakuuteen, pienempiin promilleihin.
Iloinen kevätjuhlinta oli muuttunut hengenvaaralliseksi päihtyneiden nuorisolaumojen tungeksiessa Kauppatorilla, kertoo Uusi ajantieto -kirja.
Ylioppilaat olivat jo 1800-luvulla rehvakkaita vappujuhlijoita. Punssi ja booli virtasivat. Mutta kun ylioppilaita oli vähän, ei yleinen järjestys suuresti häiriintynyt.
Maljojen kohottelun mallin ylioppilaat olivat saaneet 1700-luvun Ruotsin yliopistokaupungeista, mutta humujuuret ulottuvat ikivanhoihin kevään juhliin. Keskiajan Euroopassa nuorukaiset esimerkiksi kiertelivät laulamassa ja ylhäiset järjestivät turnajaisia, kuvainnollisesti talven ja kevään välille.
Ylioppilaiden vapunviettoa vuonna 1892. Kuva Nils Jakob Wasastjerna / Helsingin kaupunginmuseo
Noh, Suomessa ei vappu kovin keväiseksi ehdi, mutta fiini väki omaksui juhlatapansa maailmalta. Löytyipä aihetta omastakin takaa: kaupungeissa raatimiesten – vastaavat kunnanvaltuutettuja – toimikausi alkoi vappuna, jolloin myös pappien työvuosi vaihtui. Pappiloista tiedetäänkin vappukestejä 1700-luvulta. Kaupungeissa ilottelu alkoi vähitellen myös korvata hiipuvia markkinahuveja.
Kun ylioppilaat ja muut herrasväkeen kuuluvat saattoivat riehaantua vappuna, sopi vähäisempienkin kaupunkilaisten panna elämä ranttaliksi, Uusi ajantieto selittää.
Esimerkiksi Tampereen tehtaalaiset pitivät jo 1800-luvun puolimaissa vörstmaita (toim. huom. ruotsiksi först on ensimmäinen, maj toukokuu) huvittelupäivänä, johon kuului myös ennalta sovittuja tappeluita.
Lähde: Karjalainen, Korhonen ja Lehtonen: Uusi ajantieto
5 X VAPUTTAA
1. YLEVÄSTI
Riehakas vappu on saanut saanut nimensä varsin hengellisesti Valburgin päivästä. Eli 700-luvun baijerilaisen abbedissan nimipäivästä. ”Auta armias”, saattaa joku myös henkäistä, jos vappuaamuna päässä jomottaa. Varmimmin siihen auttaa nykynuorten suosima sober curious -ilmiö. Siis kiinnostus raittiuteen.2. KYLVÄMÄTTÄ
Älä mene vapunpäivänä kalaan. Äläkä peltoja kylvämään. Muuten menee kalaonni, eikä lähde viljakaan hyvin kasvamaan. Niin neuvoi vanha kansa.3. KYLPEMÄLLÄ
Kieltojen lisäksi kansanperinne antaa vappukehotuksia. Hevoset kun vie uimaan, niin eivät kesällä paarmat pure! Ja jos ihminen peseytyy sulassa virrassa, voi päästä eroon vaivoistaan. Taidettiin kylmähoidon ansiot tietää jo kauan sitten.4. KÄVELLEN
Vappumarssi saa poliittisesti aktiivisia ihmisiä yhä liikkeelle, mutta marsseja edelsivät myös epäpoliittiset kävelyretket. Esimerkiksi Turusta oli 1800-luvun lopussa tapana kävellä johonkin lähiseudun maalaistaloon. Nuoriso harrasti piirileikkejä, ja varttuneemmat ihailivat luontoa.5. LIEHUVASTI
Suomalaisen työn päiväksi vappu nimettiin vuonna 1978. Samalla siitä tuli virallinen liputuspäivä. Siniristi liehuu niin ylioppilaille lakeissaan, keskiluokalle piknikeillään kuin työväelle marsseillaan. Ilo, kevät, sima ja munkit kuuluvat kaikille!Lähteet: Karjalainen, Korhonen ja Lehtonen: Uusi ajantieto ja Heli Hottinen-Puukko: Suomen kevät päivästä päivään.
