”Riisukaa vaatteet. Veteen!” kuuluvat peräkkäiset komennot, ja joukko kilpauimareita pulahtaa jääkylmään järveen. Sama toistuu kerta toisensa jälkeen.

”Talviuinnin SM-kisoissa on aina paljon osallistujia, viime vuonna 700 ja joskus voi olla tuhatkin”, tapahtumaa kuvailee Maarit Sihvonen, 1980-luvun olympiauimari, josta on sittemmin tullut moninkertainen talviuinnin SM- ja MM-kultamitalisti. Parhaillaan hän valmistautuu tämän vuoden SM-kisaan Suomen Latu ry:n toisena valvojana.

”Varmaan kisaan silti myös itse, ehkä 25 metrin rintauinnissa ja viestissä.”

Lämpimiin vesiin tottunut uimari päätti astua avantoon, kun hänet haastettiin osallistumaan vuoden 2005 SM-kisoihin. Pian Sihvosesta tuli innokas talviuimari. Yksi selitys innostukseen löytyy kisojen rennosta hengestä.

”Uiminen on tärkeä osa tapahtumaa, mutta yhtä tärkeää on myös se, että tavataan samanhenkisiä ihmisiä. Talviuinnissa iällä ei ole väliä. Eikä titteleillä. Vaikka kilpaillaan kylmässä vedessä, on tunnelma iloinen ja lämmin, joku voisi sanoa vähän karnevaalihenkiseksikin.”

Kilpasarjojen lisäksi ohjelmaan kuuluvat Norppa- ja Kuutti-sarjat. Norpassa uimareille ei kelloteta lainkaan aikaa ja Kuutissa vain kastaudutaan avannossa. Kisavesi on noin 0–6-asteista, vähän talven säiden mukaan. Kukaan ei silti viivy pinnan alla niin pitkään, että ehtisi kylmettyä. Nopeimmat miehet uivat ratansa vain 12–15 sekuntiin ja naiset 16–18 sekuntiin.

”Aluksi tuntui haastavalta mennä kylmään veteen, mutta nykyään se tuntuu vain nautinnolliselta. On hyvä mieli ja itsensä voittanut olotila.”

Talviuinnin SM-kilpailut Laukaan Peurunkajärvellä 2.–4.2.

peurunka.fi/talviuinninsmkilpailut

 

5x AVANNOSSA

1. RUUHKASSA
Talviuintipaikoilla voi törmätä ruuhkiin, kertovat harrastajien havainnot. Lajin suosio kasvaa sitä mukaa, kun tieto kylmähoidon terveysvaikutuksista lisääntyy. Lisäksi koronapandemia toi jään reunalle tuhansia uusia ulkolajin kokeilijoita. Moni jäi koukkuun.

2. TUTKIMUKSESSA
Enemmistö talviuimareista on yli 50-vuotiaita, koulutettuja naisia. Suurin osa asuu Etelä-Suomessa, käy avannossa kaksi tai kolme kertaa viikossa ja yleensä iltaisin. Tavallisimmin vedessä viivytään 20–40 sekuntia. Tämä selvisi Suomen Ladun tutkimuksessa.

3. MIELESSÄ
Talviuinnin suosiota selittää hyvän olon tunne. Kylmä vaikuttaa hormonitoimintaan, mikä voi saada mielen tuntumaan suorastaan autuaalta. Harrastajat kertovat myös, että uinnin jälkeen ylikierroksilla käyvä mieli rauhoittuu ja vajaakierroksilla käyvä virkistyy.

4. LÄÄKÄRISSÄ
Moni sanoo löytävänsä avannosta apua fyysisiin vaivoihin, esimerkiksi lihas- ja nivelkipuihin tai vaihdevuosioireisiin. Aina on silti syytä kysyä lääkärin mielipide sairauksistaan ja lajin sopivuudesta itselle. Esimerkiksi sydänongelmaisille talviuinti voi olla hengenvaarallista, koska se nostaa verenpainetta.

5. HATUSSA
Myssyllä on todellakin väliä. Se sujahtaa avantouimarin päähän, koska hän tietää, että juuri sieltä haihtuu eniten lämpöä. Myös SM-kilpailusäännöt määräävät asuun uimalakin tai muun päähineen. Se ei talviuimaria hatuta!

Lähteinä Lisa Leinonen: Talviuinti ja Pasi Heikura, Pirkko Hiissa Huttunen, Taina Kinnunen & Antti Lindfors: Avantoon!

 

Jaa artikkeli