Kulkeeko henki?
Happi on elämän eliksiiriä, jota jokainen solumme kaipaa. Siksi ei ole samantekevää, kuinka hengitämme.
Pinosta tulisi melkoinen, jos suomalaisten joulukortit laitettaisiin yhteen läjään. Siitäkin huolimatta, että juhlatoivottelu postitse hiipuu.
”Viime vuonna lähetettiin yhä 14 miljoonaa joulukorttia. Kirjepostista joulukortti on pitänyt pintansa parhaiten”, kertoo Sami Määttä, Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava johtaja.
Monesta joulukortista löytyy hyväntekeväisyysjärjestön logo ja nimi, mutta voiko joulukorteilla oikeasti auttaa?
”Ilman muuta voi. Kortit ovat edelleen tärkeitä”, sanoo varainhankinnan asiantuntija Heidi Ylén-Jokioja Suomen punaisesta rististä. ”SPR:n joulukortteja myytiin viime vuonna puoli miljoonaa. Niiden tuotolla tuetaan kotimaan toimintaa, esimerkiksi ystävätoimintaa ja nuorten turvataloja.”
SPR on kerännyt joulukorteilla varoja 1950-luvulta lähtien. Unicefin hyväksi ensimmäiset kortit myytiin 1940-luvulla, tietää vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Mia Granqvist-Salmi Suomen Unicefista.
”Vapaaehtoisemme kokevat kortit edelleen tärkeiksi ja myyvät niitä kymmeniä tuhansia vuosittain. He haluavat osoittaa, että joulutervehdyksellä voi lähettää hyvää mieltä ystävälle ja samalla apua maailman lapsille.”
Ajatus hätää kärsivien auttamisesta liittyi jo ensimmäiseen, tunnettuun joulukorttiin.
”Englantilainen bisnesmies painatti 1840-luvulla kortin, jonka keskellä varakas perhe on kokoontunut juhla-aterialle ja kohottaa maljoja. Kolmiosaisen kortin reunojen kuvissa autetaan kuitenkin nälkäisiä ja palelevia”, kuvailee viestintäsuunnittelija Mirka Ylä-Mattila Postimuseosta. ”Tuohon aikaan oli paljon köyhyyttä.”
Avun tarve jatkuu.
unicef.fi ja punaisenristinkauppa.fi
Kodin Pellervo on ystävä, jonka seuraan jokainen voi tulla juuri sellaisena kuin on. Jutuistamme välittyy mummolan kiireetön tunnelma, vaikka ne ovat raikkaasti tätä päivää. Elämme leppoisasti ja annamme toistenkin elää.