Heikki Asunnan joulutarina 1940-luvulta kertoo siirtolaisesta, joka palaa Kanadan turkiskämpältä Suomeen. Aattoyönä mies taivaltaa kuutamossa halki huurteisen metsän kohti entistä kotiaan.
Inkivääriä, fariinisokeria ja glögissä muhineita kuivahedelmiä kätkeytyy muhkeaan kakkuun, joka vain paranee ajan kanssa.
Viipurissa vuonna 1916 perustettu ravintola Lehtovaara tarjosi tätä herkkua Helsingissä ensi kerran olympiavieraille. Lehtovaarassa oppinsa saaneen keittiömestari Perttu Paulaston ohjeella paisti onnistuu kotonakin.
Jouluisa jälkiruoka yhdistää kaksi hyvää: piparkakun ja tiramisun. Kaneli ja kardemumma lisäävät mausteista tunnelmaa.
Kultaiset päärynät tarjotaan juhlan jälkiruuaksi. Sahrami värjää hedelmät kauniisti. Liemessään jäähtyvät päärynäiset odottavat tarjoiluhetkeään malttavaisesti.
Vanha taulunkehys tai ikkunanpoka pukeutuu juhlaan ja säteilee tunnelmaa ympäristöönsä. Juhlakehys sopii somistamaan sisääntuloa ja kuistia. Sijoita koriste sateelta suojaan.
Herkulliset piparit, mausteiset glögit, koristellut joulukuuset ja lahjoja tuovat joulupukit olivat aluksi vain rikkaan eliitin juhlatapoja ja -herkkuja, jotka kulkeutuivat kartanoista tavallisen kansan koteihin mielenkiintoista reittiä.
Mikä oli tähti, joka Raamatun mukaan johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen luo ja joka päätyy jouluisin kuusen kruunuksi? Vai oliko se tähti lainkaan?
Siksak-sukat ovat pehmeä, haluttu yllätys pukinkonttiin tai muuten vain jalkoja lämmittämään.
Jouluvalmistelut ovat millintarkkaa työtä silloin, kun juhlaa vietetään nukkekodissa. Pienoismallin tekijältä kysytään kekseliäisyyttä, intohimoa ja sorminäppäryyttä.
Suuri punainen paahdetaan ensin uunissa, sitten se palastellaan pieniksi. Viinietikalla, sinapilla ja kapriksilla maustettu tartar on hieno avaus juhla-aterialle.
