Vannoutuneen joululeipurin köökissä paistuu rouheita ruispiparkakkuja, suklaisia joulupalleroita, salaisia pikkupipareita – ja tietenkin hulppeita piparitaloja. Parisataalukuinen muottikokoelmakin yhä vain kasvaa.
Kirjoittaja on parikymmentä vuotta suomalaisten syrjäseutujen elämää seurannut vapaa toimittaja, josta tuli maaliskuussa 2020 kaksostyttöjen isä.
Lentävä joulupukki on totta, ei satua. Se tiedetään Jämsän Hallissa, jonne pukki tulee jouluaattona aina ilmojen halki. On tullut jo puoli vuosisataa.
Yhdellä neulomisella syntyy balaclava eli huppukauluri, joka hoitaa sekä pipon että kaulurin viran.
Martilla ja Voitolla on kissanpäivät. Kotiin on suunniteltu mahdollisimman paljon missejä miellyttäviä juttuja, monista raapimispuista alkaen.
Olipa arki eli pyhä, tämä virkeä ystävä tervehtii leppoisasti joka aamu lämpimän myssynsä alta.
Paikatut vaatteet eivät enää kerro köyhyydestä, vaan kädentaidoista ja ekologisista arvoista. Myös perinteinen ompeluseura on saanut nykyjälkeläisen: Korjauskaupunki-yhteisössä kunnostamisesta innostuneet oppivat toisiltaan.
Kurpitsakakun mausteet enteilevät jo jouluista tunnelmaa. Chai- tai pumpkin spice -mausteseoksen nimellä myytävä makukimara on helppo sekoittaa itse loppusyksyn lämmikkeeksi.
Katri Tanninen saattaa hautaan ihmisiä, joita ei tunne. Vapaaehtoisena arkunkantajana hän saa lohtua ajatuksesta, että jonain päivänä on hänen vuoronsa jatkaa matkaa.
Kaadetut pihapuut, kannot ja risut kannattaa ottaa osaksi puutarhan istutuksia.
Suo on mahtava luonnonelementti, ja meillä suomalaisilla on siihen erityinen suhde.
Pinkki sopii syksyyn. Kuohkeimman puuron saat, kun vispaat sen vasta kylmänä. Yksinkertaisesti ihanaa!
