Oletko sinnikäs tai rohkea? Onko sinulla sosiaalista älykkyyttä, silmää kauneudelle vai myötätuntoinen sydän? Omien vahvuuksien tunnistaminen lisää onnellisuutta.
Hyveitä ja vahvuuksia kaivataan, mutta niistä puhutaan vähän, eivätkä kaikki edes tiedä tarpeeksi luonteensa parhaista puolista. Kun Fingerpori-sarjakuvan Heimoa pyydetään työpaikkahaastattelussa kertomaan vahvuutensa, vastaus kuuluu: “-6,5 vasen ja -7,0 oikea.”
Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara pitää tylyttämisen kulttuuria yhtenä syynä keskustelun niukkuuteen. Sosiaalisessa mediassa on helppo lähetellä nimettömiä törkyviestejä ja vääristellä totuutta.
Tosi-tv:ssä olemme jo tottuneet siihen, että joukon heikoin lenkki saa pakata veitsensä ja itsetunnon rippeensä ja häipyä. Emme salli ihmisten aivastavan toisiaan päin, mutta aggression aivastuksista on tullut normikieltä. “Tv-ohjelma vetoaa ikiaikaiseen kilpailuajatteluun, kun ihmiset pääsevät kotisohvillaan pätemään latistamalla muita tyyliin mitä tuo tollo tuolla ohjelmassa oikein töppäilee.”
Tunnetilat tarttuvat
“Vanhempi voi kaikessa rauhassa haukkua bussikuskia noustessaan kyytiin lapsensa kanssa. Opettaja saattaa aloittaa oppitunnin arvostelemalla oppilastaan, ja pomo voi häpäistä alaisensa julkisesti.”
Heikkouksilla märehtiminen ei kuitenkaan luo onnellisuutta ja parempaa elämää. Sen sijaan vahvuuksille rakentaminen ja toisten auttaminen parantavat omaakin olotilaa.
“Ei ole yhdentekevää, millaisella tuulella olemme ja miten tätä tuulta levitämme ympärillemme. Tunnetilat tarttuvat, ja hymy leviää helposti.”
Positiivinen psykologia etsii keinoja lisätä inhimillistä kukoistusta. Mitä vahvemmaksi saamme mielemme, sitä tyytyväisempiä olemme elämäämme ja sitä vähemmän joudumme keskittymään sairauksiin. Uusitalo-Malmivaaran mukaan hyvän tutkimusta tarvitaan, koska masennus ja ahdistus eivät ole vähentyneet, vaikka puitteet hyvinvoinnille ovat paremmat kuin koskaan.
“Suuri osa ihmisistä tuntuu elävän jonkinlaisessa nuutuneisuuden välitilassa, joka aiheuttaa emotionaalisia ongelmia ja vaikeuttaa arjesta selviytymistä.”
Jokaisessa on hyvää
Luonteenvahvuudet ovat arvokkaita sinänsä, eivät vain välineinä menestykseen. Toisin kuin lahjakkuudet ja kyvyt, ne eivät voi mennä hukkaan.
“Jokaisessa on jotain hyvää. Vahvuuksiemme ansiosta paranee paitsi oma vointimme myös niiden vointi, joiden kanssa olemme tekemisissä.”
Pennsylvanian yliopiston psykologian professori Martin Seligmanin kokoama työryhmä on kehittänyt VIA-mittarin (Values in Action), jonka avulla jokainen voi testata omat parhaat puolensa hankkeen nettisivuilla. Tavoitteena on diagnosoida hyvää ja tuoda vastapainoa sairauskeskeisyydelle.
Kyselyn on tehnyt jo yli neljä miljoonaa ihmistä. Se on voimauttava väline hyvän havaitsemiseen.
Vahvimmin elämäntyytyväisyyteen ovat yhteydessä toiveikkuus, innokkuus, kiitollisuus ja kyky rakastaa, osoitti Journal of Social and Clinical Psychology -lehdessä vuonna 2004 julkaistu tutkimus.
“Tunne-elämän vahvuudet näyttäisivät liittyvän onnellisuuden kokemuksiin selvemmin kuin arviointikyvyn kaltaiset ajattelun vahvuudet. Samanlaisia tuloksia on saatu eri puolilta maailmaa.”
Terveellinen olotila
Uusitalo-Malmivaara kertoo, että parhaat puolet kimputtuvat keskenään. Esimerkiksi uteliaisuus ja oppimisen ilo esiintyvät usein yhdessä, samoin arviointikyky ja reiluus.
“Omien vahvuuksien näkyminen arjessa ei ole keneltäkään pois, ne kohottavat myös muita. Ja kun tunnemme parhaat puolemme, huomaamme helpommin vahvuuksia toisissakin.”
Luonteenvahvuudet yhdistyvät myös fyysiseen hyvinvointiin. Kyky tuntea kiitollisuutta esimerkiksi vakavasta sairaudesta huolimatta lieventää etenevän sairauden aiheuttamaa ahdistusta.
Mukavassa mielentilassa on helpompi luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Uusitalo-Malmivaaran mukaan syntyy myönteinen kehä: positiiviset tunnetilat lisäävät oksitosiinihormonin erittymistä ja tehostavat vagushermon toimintaa. Se johtaa autonomisen hermoston terveeseen säätelyyn, joka puolestaan parantaa mahdollisuutta solmia uusia ihmissuhteita.
Vahvuudet testissä
Erityisen tärkeää omien hyvien puolien löytäminen on niille, jotka pärjäävät huonommin perinteisissä pätevyys- ja älykkyystesteissä ja joita muistutetaan jatkuvasti puutteistaan.
“Vahvuuksien nimeäminen antaa sanastoa niille taidoille, joiden varaan on turvallista rakentaa. Silloin voi menestyä paremmin haastavimmissakin tilanteissa.”
Lotta Uusitalo-Malmivaara on yhdessä erityispedagogiikan opiskelijoiden kanssa suomentanut sekä aikuisten että lasten ja nuorten VIA-mittarin. Testi on vapaasti käytettävissä viacharacter.org-sivuilla. Yksi mittarin mainioista puolista on se, ettei sillä voi saada negatiivista tulosta. Vahvuudet eivät myöskään kilpaile keskenään.
Lasten ja nuorten mittari on luokiteltu kuuteen osa-alueeseen, hyveisiin, jotka ovat viisaus, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja henkisyys. Osa-alueisiin liittyy 24 vahvuutta.
Kokemusten mukaan jo viidesluokkalaiset pystyvät vastaamaan kyselyyn itsenäisesti, kunhan aikuinen on ensin selventänyt käsitteet.
“Pienten lasten kanssa kannattaa opetella tunnistamaan ensin toisten vahvuuksia. Sopivaa materiaalia löytyy saduista: millaisia hyveitä näkyy vaikkapa Puolen hehtaarin metsässä? Missä tilanteessa Nasu osoittaa rohkeutta tai Kani luovuutta?”
Liika on liikaa
Vahvuuksia hyödyntävä opetus on Suomessa vielä vähäistä ja yksittäisten opettajien varassa. Uusitalo-Malmivaaran mielestä koulussa tulisi opettaa myös elämäntaitoja, joiden avulla yhä useampi nuori voi tehdä omasta elämästään mahdollisimman hyvän ja onnellisen.
“Peruskoulussa keskitytään lähes pelkästään kognitiivisiin taitoihin, vaikka niillä yksinään ei päästä parhaaseen lopputulokseen.”
Mutta voiko ihminen olla liian ystävällinen tai liian kohtuullinen?
“Kyllä voi. Esimerkiksi työntekijän ylikorostunut tunnollisuus, tiimihenkisyys ja reiluus työnantajaa kohtaan saattaa johtaa arviointikyvyn sumenemiseen. Liian ystävällinen ja kiltti ihminen on puolestaan vaarassa joutua hyväksikäytetyksi.”
Testaa vahvuutesi sivulla viacharacter.org.
Lähteenä myös: Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.): Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.
ULLA SAIKKONEN, teksti
