Reilun hehtaarin tontilla kukkii yli kolmesataa ruusua. Tuoksu on sen mukainen.
Björkelundin rosarion portinpielessä korea ‘Allard’ (Rosa xanthina) kylpee auringossa. Keltaisena hehkuvat kerrotut kukat ovat näyttävän isot. Terälehtiä on pakko päästä nuuhkaisemaan.
”Ehkä hiven sitrusta ja aavistus myskiä”, erittelee Inger Kullberg tuoksun sävyä. Etenkin kostealla säällä, kun pihaportista astuu puutarhaan, tulvivat vastaan ruusujen aromit.
”Kukinta alkaa usein toukokuun lopulla. Joka vuosi ensimmäisenä ehtii karjalanruusu. Ihan ensimmäinen hankkimani kukka oli kuitenkin ‘Prairie Dawn’. Tilasin 30 samanlaista ruusua Turusta. Siitä on nyt 30 vuotta, mutta muistan edelleen istuttamisen ison työn.”
Taimia varten Ingerin mies, Bo-Eric, kaivoi pitkän ojan. Siihen upposi multaa valtavat määrät. Urakan jälkeen pitkä ruusupensasaita koristi tien viertä kymmenisen vuotta. Kun tietä alettiin suolata, ruusuaita alkoi kärsiä.
”Sen jälkeen päätin hankkia erilaisia ruusuja. Innostukseni alkoi silloisesta Trädgårdsradion-ohjelmasta, jota ahkerasti kuuntelin. Hankin myös Ulla Beyronin kirjan Rosor från mormors tid. Ruusuissa viehättivät heti erilaiset tuoksut ja runsas valinnanvara. Ensin istutin kukkia talomme ympärille. Sitten osa pihapuista sai väistyä ruusujen tieltä. Samalla koko tonttimme muuttui valoisammaksi.”
Tarhapimpinellaruusu ‘Kakwan’ kukat ovat kauniita kuin poutapilvet.
Lapion varressa
Ingerin ja Bo-Ericin sinnikkään työn tuloksessa riittää katseltavaa ja tuoksuteltavaa. Yli hehtaarin puutarhassa on tähän mennessä kukkinut 300 erilaista ruusua. Yhdessä pariskunta on kerännyt vanhoja pensas-, villi- ja löytöruusuja, eli vanhoja tunnistamattomia ruusuja. Muilta ruusunkasvattajilta he ovat saaneet juurivesoja.
Rosarion perustamisessa on tarvittu paitsi tietoa ja näkemystä, myös raakaa voimaa ja sinnikkyyttä. Bo-Eric on saanut vuodattaa monet hikipisarat, kun on tarvittu miesvoimaa lapionvarteen.
”Pihallamme kasvanut pihlaja-angervo oli Ingerin mielestä kaunis, mutta se levisi liian villisti. Paljon tuli tehtyä lapiotöitä ennen kuin saimme angervon kuriin. Maajyrsimiäkin minulla on ollut kolme erilaista”, muistelee Bo-Eric.
Tehtyjä työtunteja on mukava palauttaa mieleen nyt jälkikäteen huvimajassa istuen. Pöydälle tuodut ruusut tenhoavat parfyymillaan.
Kahvi maistuu kera kakun, joka on koristeltu – mitenkäs muutenkaan kuin ruusun terälehdillä.
”Apteekkarinruusut säilyttävät tuoksunsa, kun niiden terälehdet kuivaa, mutta minä kerään kukkia lähinnä koristeeksi kakkuihin tai ruokiin.
Joissakin ruusuissa tuoksua on myös lehdissä. ‘Ritausma’ ei ole vielä kukkinut tänä kesänä, mutta sen lehdet tuoksuvat ihanasti persikalle.
Sää vaikuttaa tuoksuihin paljon. Sateella aromit ovat toiset kuin poutasäällä. Kostea sää on paras tuoksutteluun.
Tornionlaaksonruusu ‘Tornedal’ tuoksuu mausteisesti.
Kaikille aisteille
Kun taloa ympäröivä puutarha oli täyttynyt istutuksista, ja lapsetkin jo lentäneet pois kotoa, Inger ja Bo-Eric ostivat lisää maata ihan tontin rajalta, rinteen alta. Ylä- ja alatarhalla on korkeuseroa 12 metriä. Alas Inger suunnitteli neljä erilaista isoa ruusuryhmää. Tarhapimpinella-, -kurttu-, kartano- ja ranskanruusut sekä kanadalaiset pensasruusut viihtyvät auringossa.
Rajalla kulkeva joki tuo oman lisänsä maisemaan.
”Joesta saamme kasteluveden, mutta pitkään toivoin myös omaa pientä lampea. Kun se vihdoin toteutui, saimme hurmaavan paikan aamuteen nauttimiseen.”
Teenkin voi maustaa ruusulla. Perinteisellä hajustustekniikalla maustetut teet valmistetaan niin, että teenlehdet peitetään ruusun terälehdillä, jotta tee imee itseensä kaikki ruusun ominaisuudet.
Jokainen maistaa, haistaa ja näkee ruusut omalla tavallaan. Ruusutkin ovat eri vuosina erilaisia.
”Kuivana kesänä ruusut kukkivat nopeammin ja niissä on pienemmät kukat. Samassa ruusussa voi olla kerrottuja ja yksinkertaisia kukkia. Kuivana kesänä yksinkertaisia on enemmän ja tuoksut ovat miedompia.”
Rosa xanthina ‘Allard’ tuoksuu hurmaavasti.
Tuoksuja
Rugosa-ruusut kukkivat pitkään ja tuoksuvat ihanasti. Niissä on isot täyteläiset kukat.
Tarhakurtturuusu ‘Pierrette Pavementissä’ on makea voimakas tuoksu.
Pimpinellaruusu ‘Poppiuksessa’ voi aistia aavistuksen inkivääriä ja sitruunaa.
Omenaruusu (Rosa rubiginosa) tuoksuu vihreälle omenalle.
Nutkanruusun (Rosa nutkana) lehdissä on kuin hiven kallista partavettä.
