Väriloistoa hehkuva kevätpuutarha on Pauliina Ihalaiselle erityisen rakas, sillä hän on kasvattanut useat kasvit itse siemenistä ja istuttanut ne pieninä taimina.
Vanhan puutalon pihamaa Turun Mälikkälässä on herännyt vauhdilla uuteen kasvukauteen. Vihreys on heleimmillään, ja toukokuun lopulla kukkivat esikot, pionit ja kevätatsaleat.
Pauliina Ihalaisen ja Jussi Matilaisen tontilla kevätkukinta käynnistyy varhain mutta myös kestää pitkään. Pikkusipulikukat, kiurunkannukset ja vuokot nousevat kohti valoa kevätauringossa kylpevällä tontilla. Omenapuiden varjossa niiden kukinta jatkuu pitkään.
”Kevät ja alkukesä ovat puutarhamme paras aika, sillä jokainen päivä on erilainen. Äsken kukkivat tulppaanit ja narsissit, ja nyt loistossaan ovat jo ukkolaukat ja aikaiset perennat. Valoisina kevätiltoina vaeltelen puutarhassamme kasvun ihmettä katsellen”, Pauliina huokaa.
Omenapuun alle on tehty viihtyisä oleskelupaikka.
Piha kuin kesähuone
Vaaleanpunainen, huvilamainen talo valmistui sotien jälkeen 1940–50-luvulla, kukaan ei ole rakennusvuodesta täysin varma. Piha istuu talon tyyliin täydellisesti. Korkeat omenapuut luovat pihalle katon, pensaat seinämät ja luonnonmukainen pihanurmi istutuksineen lattian.
Pauliina Ihalaisen lempiaika puutarhassa on keväällä, kun kuolanpioni kukkii.
Avo-ojat ympäröivät 1 000 neliömetrin suuruista tonttia. Niiden ansiosta maa ei ole talvellakaan liian märkä, ja kasvit talvehtivat hyvin. Isojen puiden ansiosta kasvu on rehevää puolivarjoisassa pihassa.
Kärhöt kietoutuvat puiden oksiin sekä rakenteisiin ja tuovat pihaan salaisen puutarhan tunnelmaa. Talon vieressä kulkevaa tiilipolkua reunustavat valkokirjavat kasvit, viiruhelpi ja vuohenputki.
”Olen esteetikko ja rakentelen puutarhaamme pienoismaisemia kasvillisuudesta ja vanhoista tavaroista. Lempipaikkaa en osaa nimetä, sillä sekä valossa että varjossa on oma viehätyksensä.”
Alppikärhö kasvaa kasvihuoneen kupeessa.
Kierrättämällä säästää
Pauliinan lapsuudenkodissa oli iso puutarha. Lapsuudenmuistot vaikuttavat siihen, kuinka hän hoitaa omaa pihaa ja taloa. Periaatteena on, että rakennusmateriaaleja kierrätetään ja kasveja kasvatetaan pikkutaimista ja siemenistä.
”Itse kasvattaen säästää, emmekä halua laittaa puutarhaa isolla rahalla. Purkukuntoisena myydystä talosta saimme asuttavan, kun uusimme yhden seinän laudoituksen ja remontoimme hieman sisätilojen pintoja.”
Kolme vuotta sitten Jussi rakensi kasvihuoneen lähinnä kierrätystavarasta. Siellä kasvavat nyt tomaatit ja paprikat, joiden siemenet Pauliina kylvää ruukkuihin kevättalvella. Kasvilamppujen alla varttuvat myös vihannespalstan taimet, kaalit, kesäkurpitsat ja sellerit.
”Mieluummin kasvatan jotain kestävämpää kuin kesäkukkia. Pionien ja monien muiden kasvien idätys siemenistä kysyy kärsivällisyyttä, mutta odotus ja epävarmuus vain lisäävät harrastuksen kiinnostavuutta.”
Omenapuut ovat lähes yhtä vanhoja kuin talo. Pauliina on vajaan viidentoista asuinvuotensa aikana istuttanut pihaan myös uusia puita ja pensaita: syreenejä, kirsikoita, marjatuomipihlajia, kanukoita, heisiä ja euroopanpähkinäpensaan.
Lännenpagodikanukka on saanut arvoisensa paikan etupihalla, ja mustaselja leikkimökin vieressä kuuluu Pauliinan lempikasveihin.
”Puutarhaa ei erityisesti tarvitse lannoittaa ja kastella. Toki muokkaan maan muhevaksi uusille istutuksille. Ne saavat kompostin ravinteita ja kastelua juurtumiseensa saakka, mutta sen jälkeen ne saavat pärjätä omillaan.”
Revontuliatsalea ‘Rosy Lights’ aloittelee kukintaansa.
Luonnon lannoitetta
Savisen tontin maata on parannettu sitkeästi oman puutarhan kompostilla ja hevosenlannalla. Haravaa ei puutarhassa juuri käytetä, vaan puiden lehdet ja perennojen kasvustot saavat maatua paikoilleen humukseksi.
Talveksi maahan jätetyt perennanvarret ja muut kuolleet kasvinosat ovat hyvää lannoitetta. Keväisin Pauliina murskaa ne penkkeihin. Lehdet ovat keväällä suurimmaksi osaksi lahonneet, mutta viimeisetkin peittyvät nopeasti vihreiden versojen alle.
”Puutarhurina olen suurpiirteinen ja salliva. Kitken rikkaruohot kukkapenkeistä tarkastikin, mutten perennojen pikkutaimia. Kasvit saattavat levitä siemenistä yllättävästi, ja tontin rajojen sisällä ne saavat hakea paikkansa vapaasti.”
Pauliinalla ja Jussilla on kaksi kouluikäistä tytärtä ja kaksi terhakkaa koiraa. Nopeakinttuiset whippetit, Blue ja Daisy, saavat pyrähdellä pihalla omalla alueellaan. Nuorempi tytär seuraa usein äitiään puutarhaan.
”Jossain vaiheessa tytöt kadehtivat nurmella olevaa leikkipihaa naapurissa, mutta kyllä koko perheemme nauttii puutarhasta juuri sellaisena kuin se on. Puutarha merkitsee minulle paljon ehkä siksi, että olen niin monet kasveista omin käsin istuttanut, kun ne olivat pieniä taimia.”
Kaksivärinen kevätesikko on vanhaa kantaa.
5 vinkkiä: Näin joudutat satoa
1. Kylvä kasvit palstalle, kun maa on lämmennyt noin 10 asteeseen.
2. Joitain lajeja, kuten rukolaa ja lehtisalaattia, voit kylvää lisää pitkin kesää parin viikon välein.
3. Peittele kylvökset kasvuharsolla, joka lämmittää maata ja suojaa kasveja keväthallalta.
4. Karaise kesän alussa kasvimaalle istutettavat taimet pitämällä niitä aluksi ulkona vain päivisin.
5. Esikasvata tilliä, herneitä ja papuja sisällä ruukuissa ja istuta taimet palstalle vähän myöhemmin. Näin tuoretta satoa riittää syksyn saakka.
