“Horisonttiin painuva aurinko maalailee pitkiä varjoja Pyhäselän jäiselle ulapalle. Eletään helmikuun alkupuolta, tilastollisesti vuoden kylmintä aikaa. Se on valokuvaajana vuoden parasta aikaa. Aurinkoiset ja tyynet pakkaspäivät sekä tähtikirkkaat yöt, ne ovat luksusta.
Aavalla ulapalla pakkanen puree 27 asteen voimin. Kirpakasta kelistä johtuen muita ulkoilijoita ei juuri näy. Palella ei kuitenkaan tarvitse, kun pukeutuu kunnon varusteisiin. Perheemme lapinkoiralla oiva talvipalttoo on ihan omasta takaa.
Tulipalopakkasilla kuvaamisessa on toki omat haasteensa. Kalusto kyllä kestää kylmää varsin hyvin, mutta kuvaajan sormet joutuvat koville kameran ja jalustan kanssa näprätessä.
Helmikuun alkupuoliskolla Keski-Suomessa valoisaa on reilut 8 tuntia. Päivät pitenevät nopeasti. Jo kuun lopulla luonnossa alkaa näkyä ja kuulua ensimmäisiä kevään merkkejä.”
Aikuis- eli ikänäköä ei voi estää eikä hidastaa. Mutta hoitaa sitä voi. Ilman kunnollisia silmälaseja ei kannata kärvistellä.
Hyvänmielenmatka ja välimerellinen ilmasto, syvänsininen järvi, kaukana siintävät vuoret, oliivipuut ja palmut! Mielenkiintoiset retket vievät kauniin Gardajärven kuvauksellisiin maisemiin, romanttiseen Veronaan sekä historialliseen Bergamoon.
Jokainenhan tietää, että jos ensimmäinen perhonen jonka näkee on keltainen, niin kesästä tulee hauska, kirjoittaa Tove Jansson muumikirjassa Taikurin hattu. Mutta onko se edes mahdollista, Suomen perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila?
Jos eläkeikää halutaan nostaa, asenteissa riittää korjaamista, tietokirjailija Varpu Tavi muistuttaa. Miksi kavahdamme kokemusta?
Viis virsuista ja tuokkosista! Nyt on tuohikehysten ja poronsarvisankojen vuoro. Optikko Laura Knuuti löysi pohjoisen luonnosta uuden näkökulman omaan kehysmallistoonsa.
