Vieläkö marjastuskuume polttelee ja löytyykö pakastimesta tilaa?
Jos vastaus on kyllä, niin mustikkametsä kutsuu, sillä Suomen kotien metsämarjasuosikkia ehtii mattimyöhäisinkin yhä poimimaan. Jopa Etelä-Suomessa, missä tummuvat jo sekä mustikat että elokuun yöt.
”Mustikkaa voi poimia niin kauan kuin marjat pysyvät varvussa eikä pakkanen puraise niitä”, vinkkaa erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.
Etelässä mustikan pääsatokausi – tänä vuonna hyvä ja jopa erinomainen – oli heinäkuussa, mutta pohjoisen myöhäisempi satokausi jatkuu syyskuulle saakka.
”Elokuun loppupuoliskolla kannattaa Etelä-Suomessa etsiä mustikkaa viileiltä kasvupaikoilta, joissa marjat ovat olleet auringonvalolta ja helteeltä piilossa. Esimerkiksi pohjoisrinteiltä ja peitteisistä notkelmista”, Peltola tietää.
Loppukesällä mustikat alkavat vähitellen pehmetä, joten poimuri täytyy jossain vaiheessa vaihtaa sormiin. Moni tosin poimii muutoinkin mieluiten mustikkansa käsin, poimuria hitaammin mutta samalla ehkä meditatiivisemmin.
”Myös marjan suutuntuma muuttuu kesän edetessä. Vähän ylimennyt mustikka kannattaakin usein keittää suoraan hilloksi.”
Mustikka kannattaa sekä hillota että pakastaa pian poimimisen jälkeen, sillä tuore marja ei säily kovin hyvin. Eikä varsinkaan loppukauden vetinen mustikka.
Herkun loppumista metsistä kuitenkaan ei tarvitse pelätä. Mustikkasadosta kerätään talteen Etelä-Suomessa yleensä vain noin kymmenesosa, pohjoisessa sadasosa.
5 x mustikka
1. SUUKOSSA
”Pidit hampaiden välissä ehjää mustikkaa”, laulaa Anna Hanski suutelijasta, jolla on kieli ja suu mustikassa. Vaikka marjapusuttelu jäisi itseltä kokeilematta, pääsee jo Mustikkasuu-kappaletta kuuntelemalla hempeisiin tunnelmiin. Iltojen iloksi voi vielä katsoa vuoden 1991 Iskelmäprinssi-elokuvan, jossa Hanski laulun esittää.2. VATSASSA
Ummetusta, ripulia tai kuumetta? Syö mustikkaa, neuvoi kansanperinne aikoja sitten. Myös nykytutkimus vahvistaa mustikan terveellisyyden. Varsinkin sen antosyaanit eli väriaineet saattavat hillitä elimistön matala-asteista tulehdusta ja vähentää sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja muistisairauksien riskejä, kertoo Aivoliitto.
3. JÄÄSSÄ
Muu maa mustikka, sanottiin ennen kuin mustikka osoittautui terveyspommiksi ja supermarjaksi. Nyt voisi vaikka sanoa, että mun maa mustikka. Siniseen suosioon liittyy myös pakastimien yleistyminen 1970-luvulta lähtien. Ennen pakastusmahdollisuutta Suomessa poimittiin eniten puolukkaa, joka säilyi survoksena kellarissa.
4. SILMISSÄ
Sota-ajan lentäjien väitetään syöneen mustikkaa parantaakseen hämäränäkökykyä. Tarina saattaa olla urbaanilegendaa, mutta mustikan vaikutusta silmiin tutkitaan yhä. Joitain lupaavia tuloksiakin on saatu. Mustikka voi esimerkiksi helpottaa näyttöpäätetyöläisen silmien väsymistä ja kuivumista.
5. MAIDOSSA
Kun syksyllä sade piiskaa ja pimeys käy päälle, suvi-ikävää voi helpottaa Marttajärjestön vinkillä: kaadetaan jäisten mustikoiden päälle kiehuvaa maitoa. Mustikkamaidossa maistuu kesä – ja vielä hetken sitä saa nauttia tuoreena.
