Valoa tuntuu nyt suorastaan ryöppyävän. Eikä ihme, sillä maaliskuussa lisääntyvät sekä valoisat tunnit että aurinkoiset päivät.

”Suomessa auringonpaistetta tulee enemmän iltapäivän ja illan kuin aamun ja aamupäivän tunteina. Kesäaikaan siirtyminen vielä korostaa ilmiötä”, taustoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Kaikki eivät valotulvaa rakasta. Se voi sekoittaa unen ja mielen. Illalla valvottaa, mutta herätys on silti entiseen aikaan, joten nukuttua ei saakaan tarpeeksi.

”Valon vaikutuksesta aivot alkavat tuottaa enemmän keskeistä hermovälittäjäaine serotoniinia, joka vaikuttaa unen säätelyyn”, Partonen selittää.

Valtaosalle ihmisistä lisäserotoniini tuo mukavia asioita: makeannälkä ja väsymys vähenevät, mieli virkistyy ja muiden ihmisten seura kiinnostaa. Joskus mieliala voi kuitenkin kääntyä synkäksi.

”Jos on alkuvuodesta ollut alakuloinen tai masentunut, olo voi keväällä pahentua. Valo tuokin tuolloin unettomuutta, rauhattomuutta ja ahdistuneisuutta.”

Valohaittoja voi yrittää ehkäistä. Partonen neuvoo oleskelemaan aamulla ja aamupäivällä ulkona tai sisällä ikkunan ääressä, koska se rytmittää sisäistä kelloa. Liikuntaakin voi lisätä, ja mieluiten liikkua aamulla seitsemän ja kahdeksan välillä tai iltapäivällä yhden ja viiden välillä. Makuuhuonetta voi pimentää verhoilla ja silmille asettaa kankaisen unimaskin.

”Maski on ehkä kätevin pimennyskeino, kunhan sen käyttöön tottuu. Ihminen herää luonnostaan aamuyöllä useita kertoja hetkeksi ja silloin maskin voi siirtää silmiltä syrjään, jotta aamusarastus auttaa heräämään ja virkistymään.”

Kevätpäiväntasaus 20.3. Kesäaika alkaa 26.3.

 

5 x valoisaa

1. Älyssä

Kutsuiko joku valopääksi? Hän joko kehui älyköksi tai haukkui hölmöksi. Jos nimitys sapettaa, voi samastua Pelle Pelottoman Pikku apulaiseen. Pienellä lamppupäällä välähtää Ankkalinnassa ratkaisu kaikkeen. Kelpaisi kotiavuksi meillekin!

2. Nimessä

Valo ei syrji ketään. Ei ainakaan nimenä. Valo voi Suomessa olla niin naisen kuin miehen nimi ja niin etu- kuin sukunimi. Se on myös suurin piirtein yhtä yleinen sekä etu- että sukunimenä. Mahtaakohan kukaan olla Valo Valo?

3. Arjessa

Aika outoa olisi nykyihmisen elämä ilman valokuvia tai valokuitua. Eli ilman jatkuvaa kuvavirtaa ja nopeaa nettiä. Valon ja teknologian mahtava liittokaan ei silti pysty kaikkeen. Tähtien sota -filmisaagan superfanit saavat yhä kaivata oikeita valomiekkoja. Mikä taitaa olla kaikkien onni.

4. Vatsassa

Yhdelle se on muurain, toiselle lakka ja kolmannelle hilla. Joku tuntee soiden herkkumarjan myös nimellä valokki. Kultainen marja helottaa heinä-elokussa suolla kuin pieni aurinko. Ja tarjoaa ihmiselle sisäistä valoa, sillä siinä on paljon C-vitamiinia, Suomen marjoista tyrnin jälkeen eniten.

5. Kuulossa

Korvavalot taisivat jo karahtaa kiville, mutta korvamatoja valosta voi edelleen saada. Vaikkapa artistilta Ville Valo. Tai kuuntelemalla Tuomari Nurmion Valo yössä -biisin. Jossa taksin katolla vilkkuu yön ainoa valopilkku. Lapissa Tuomarin tieto tosin lakkaa kohta pätemästä, sillä toukokuussa alkaa yötön yö.

Jaa artikkeli