Entinen maajoukkuenyrkkeilijä ryhtyi käsityöläiseksi ja tikkaa nyt vanhoista nyrkkeilyhanskoista rusetteja.
Ketterät sormet liikkuvat hitaasti ja määrätietoisesti, tunnustelevat herkällä otteella nahkaa ja sivelevät sen pehmeää pintaa. Kädet myötäilevät kuin tanssissa, kun poljettava Singer lonksuttaa rusetin keskustaa kiinni ohueen nahkanauhaan.
Näillä samoilla käsillä on tehty muutakin. Ne ovat iskeneet, lyöneet, hakanneet, niillä on puolustauduttu ja hyökätty. Nyrkkiin koukistuneet sormet ovat väijyneet valppaina topattujen nahkahanskojen suojissa.
Jyri Naskali oli alle kymmenvuotias aloittaessaan nyrkkeilyn Tampereen Voimailuseurassa. Hän kilpaili nyrkkeilyssä viisitoista vuotta, joista yhdeksän maajoukkue-edustajana, ja voitti muun muassa neljä junioreiden ja kolme miesten Suomen mestaruutta. Ammattilaiseksi hän ei ryhtynyt, vaan kilpaili uransa amatöörinä eli olympiatyylin nyrkkeilijänä.
”Ehdin käydä edustusotteluissa kahdessakymmenessä maassa. Olin tyyliltäni puolustusnyrkkeilijä, eikä minua ole kertaakaan tyrmätty.”
Nyrkkeilijäuransa aikana Jyri kävi armeijan ja valmistui reserviupseerikoulusta. Ensimmäinen ammatti löytyi isän jalanjäljiltä.
”Isäni on parturi ja niinpä menin opiskelemaan parturi-kampaajaksi. Työskentelimme Hervannassa isän kanssa yhdessä.”
Nyrkkeilevä parturi-kampaaja tai nyrkkeilyhanskoista rusetteja tekevä suomalaismies ei vastaa perusolettamusta, mutta Jyristä yhdistelmä on ennen kaikkea mehevä.
”Nautin vastakohdista”, hän nauraa. ”Ammattini erikoisuuden tajusin jo opiskellessani, kun olin luokallani ainoa poika.”
Nyrkkeilijä-käsityöläisen pajamyymälä sijaitsee Iittalan Lasimäellä, joka on suosittu kesämatkailukohde.
Kestää isältä pojalle
Jyristä tuli isä vuonna 2010, ja nyrkkeily loppui siihen.
”Viimeinen otteluni oli samana vuonna, kun esikoiseni Onni syntyi. Lapsen myötä huomasin tulleeni varovaiseksi. Aloin ajatella, että mitä jos jotain tapahtuu ja saan vaurioita.”
Luonteeltaan eloisan ja käsistään taitavan miehen mielessä alkoi viritä yhtä sun toista. Piippua aikansa ratoksi poltellessaan hän keksi ommella piipulle hirvennahasta kotelon.
”Tajusin miten kiva materiaali nahka on. Sehän on vähän kuin puu: hieno mutta armoton, sillä jos jotain menee vikaan, sitä ei saa korjattua. Materiaalin raakuus ja tekemisen tarkkuus herättivät kiinnostukseni.”
Huusholliin kasvoi nahkapalavuori. ”Vaimo oli, että voi ei”. Samalla hän alkoi kannustaa: ”Mitäpä jos tekisit nahasta jonkun tuotteen tai tuoteperheen?”
”Googlaillessani huomasin, että jo historiassa on nahasta tehty rusetteja. Sitten välähti!”
Idea oli kirkas. Tuote, joka perustuu kierrätykseen, kestää isältä pojalle ja jonka kruunaa kiehtova tarina.
”Aloin hankkia YouTubesta tietoa, miten esimerkiksi nahkaa liimataan, millaisella langalla ja miten ommellaan… Lisäksi kävin nahkatyökursseilla.”
Käytettyjen nyrkkeilyhanskojen nahkapinta on moitteeton, mutta sisusta treeneistä rispaantunut.
Verta, hikeä, kyyneleitä
Jyri ujuttaa nahkaneulan kaksinkertaisen, 7 x 12 -senttisen nahkapalan läpi. Kun pystysuorat tikit on ommeltu, hän kiristää vahalangan ja päättelee sen minitohottimella. Rusetti – kaunis, juhlava ja vekkuli asuste on saanut hahmonsa.
Nahkapaja istuu Iittalan Lasimäelle kuin rusetti James Bondille. Kesäisin alueen yrityksissä ja näyttelyissä vierailee reilusti toistasataatuhatta turistia. Naskali Leatherin pöytätasot lainehtivat nahkapaloista ja -nauhoista ja hyllyillä pulskat nyrkkeilyhanskat odottavat vuoroaan työstettäviksi.
Hanskat näyttävät päältä iskemättömiltä, mutta kun Jyri alkaa purkaa niitä, riekaleiset sisukset paljastavat käytön jäljet.
”Ensin puran hanskan saumoja pitkin, sitten höyrytän nahan, desinfioin, höyrytän vielä kertaalleen, käsittelen nahanhoitoaineella ja rasvaan.”
Monivaiheisen alkutyöstön jälkeen terhakka hanska alistuu litteiksi nahkapaloiksi, joista Jyri liimaa kaksipuolisten kääntörusettien aihiot. Uudelleen syntyneeseen materiaaliin kätkeytyy nahkamaakarin työnäyn syvin olemus.
”Näissä paloissa on taistelua: verta, hikeä ja kyyneleitä!”
Pääosan hanskoista Jyri saa kuudelta nyrkkeilyseuralta, joista yksi on tietenkin Tampereen Voimailuseura.
”Haen niitä tänne yhdestä kolmeen jätesäkillistä joka vuosi. Vaikka nahka on luonnonmateriaalia, vanhat hanskat ovat seuroille kaatopaikkajätettä.”
Yhdestä parista syntyy kahdesta neljään rusettia. Kaulanauhat Jyri leikkaa huonekaluteollisuuden ylijäämänahasta. Rusettien lisäksi pajalla valmistuu muun muassa taskuliinoja, vöitä, joskus henkseleitäkin. Taannoin hän teki yhteistyötä Parolan Rottingin kanssa, joka halusi klassisiin Sirkka-tuoleihin nahkasomisteet.
”Kun pyörittelen hanskaa käsissäni ja mietin, mistä kohtaa leikkaan, kyllä silloin aina ajattelen nyrkkeilijää sen takana.”
Punainen rusetti odottaa rohkeaa pukeutujaa.
Rusetti räjähti linnassa
Syksyllä 2018 Jyri tapasi käsityömessuilla toimittaja Ella Kannisen, joka kehotti ottamaan häneen yhteyttä, jos tiedossa on joku nahkarusettiin sonnustautunut Linnan juhlien vieras.
”Kuulin että Potkosen Mira on menossa sinne ja kysyin, onko hänen miehellään Henrillä rusettia. Ei ollut! Kun he sitten juhlapäivänä ajoivat Nokialta Helsinkiin, odotin heitä Iittalassa pikavuoropysäkillä ja annoin rusetin mukaan.”
Kun juhlavieraiden kättelyjonoa TV:ssä juontanut Ella Kanninen mainitsi Henri Potkosen rusetin tekijän nimen, alkoi Jyrin sähköposti laulaa. Rusetin myynti räjähti.
Asiakkaita on ympäri maata, jonkun verran myös ulkomailta. Jälleenmyyjissä on käsityökauppoja sekä miesten pukimoita.
”Yleisimmät tilanteet, joihin lähdetään rusettia hankkimaan, ovat häät. Niihin miehet haluavat yleensä kenkiin ja vyöhön sopivan rusetin. Nykyisin rusettia käytetään juhlien lisäksi myös rennommin esimerkiksi farkkupaidan kanssa.”
Yhteistyötä Jyri tekee paljon nyrkkeilijöiden kanssa, sillä kukapa ei haluaisi rakkaille, kovia kokeneille hanskarievuilleen uutta elämää.
”Aina vähän jännittää, kun teen jollekin rusetin hänen omista hanskoistaan.”
Parhaillaan työn alla ovat Mira Potkosen hanskat, myös Edis Tattli on saanut omat rusettinsa. Eva Wahlströmin kanssa Jyri on tehnyt yhteistyötä fanituotteiden merkeissä.
Nahkaompelukone on yksi Jyri Naskalin tärkeimmistä työvälineistä.
Huipulta hanskat
Jyrin perheeseen kuuluu vaimo Anna-Kaisan lisäksi Onni, 12, Ansa, 7, ja Aimo, 2. Vaatetusalalla työskentelevä vaimo saa Jyriltä isot kiitokset auttamisesta brändäyksessä ja markkinoinnissa. Jyri uskoo, että käsityöt tekisivät paremmin kauppansa, kun niitä markkinoitaisiin tehokkaammin. Se kuitenkin vaatii käsityöläiseltä ulospäin suuntautunutta asennetta. Jyrin valtteja ovat puheliaisuus ja sosiaaliset taidot, joiden korkeakoulu oli ura parturi-kampaajana.
Ensimmäinen ammatti kulkee yhä matkassa. Tyylikkäästä pajamyymälästä löytyy kampaamotuoli, johon silloin tällöin joku paikallinen istahtaa parturoitavaksi tai kammattavaksi.
Naskali Leatheria on tarkoitus kehittää. Jyrin aikeissa on kansainvälistyminen, huimimpana ideana yhteistyö maailman huippunyrkkeilijöiden kanssa. Sydämessään nyrkkeilijä-käsityöläinen elättää pientä henkilökohtaista haavetta.
”Unelmani on saada hanskat nyrkkeilijäidoliltani Oscar de la Hoyalta. En edes tiedä, raaskisinko tehdä niistä rusetteja, toisen ainakin jättäisin itselleni. Kirjeen olen jo hänelle laatinut.”
