Pikkulinnut laulavat, että kevät on lähempänä kuin uskoisikaan.
Helmikuun leutoina päivinä ilmassa on jo varhaiskevään tuntua. Vaikka eletään vuoden kylmintä aikaa, ensimmäiset linnut aloittelevat jo soidinpuuhia. Tiaisten ja viherpeippojen laulu helähtelee puiden oksilta. Tikat päräyttelevät kuuluvia rumpusarjoja kelojen ja sähkötolppien kylkiin.
Lintujen laulukausi käynnistyy, kun valon määrä lisääntyy ja ilma alkaa pikkuhiljaa lämmetä. Laululla koiraat varaavat reviirin ja ilmoittavat samalla muille saman lajin koiraille, että kannattaa pysytellä poissa. Laululla houkutellaan paikalle myös naaraita ja valitaan sopiva kumppani.
Muutamat lintulajit alkavat vallata reviirejä jo keskitalvella. ”Aikainen lintu madon nappaa” -sanonta pätee tässäkin. Mitä aikaisemmin koiras saa varattua parhaan paikan, sitä paremmat mahdollisuudet pesinnällä on onnistua.
Aikaisimpia pesijöitä ovat käpylinnut. Niiden soidin alkaa jo heti vuodenvaihteen jälkeen, ja helmikuun loppupuolella pesässä on jo munat. Poikaset kuoriutuvat maaliskuussa keskellä pakkasia. Emot ruokkivat poikasia havupuiden siemenillä, ennen kuin siemensato ehtii varista myöhemmin keväällä.
Tammi-helmikuussa ovat äänessä myös pöllöt. Hyvinä myyrävuosina niiden soidinkausi alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen. Helmipöllöjen ”pupupupupupu”-soidinääntä kuulee helmi-maaliskuussa auringonlaskun jälkeen muutaman tunnin ajan. Innokkaimmat koiraat ovat äänessä jo tammikuun puolella. Helmipöllön puputtavaa soidinääntä vanha kansa luuli ennen muinoin jäniksen synnyttämäksi.
Jo tammikuun leutoina pakkasiltoina saattoi kuulla myös huuhkajan soidinhuhuilua. Tyynellä säällä kumea ”huu hu” -ääni kantaa kauas, jopa viiden kilometrin päähän. Kiihkeimmillään mahtipöllön soidin on helmi-maaliskuussa alkuillasta ja aamuhämärän tunteina. Pöllöretki talvisessa metsässä – tyynessä yössä ja kirkkaan tähtitaivaan alla – on sykähdyttävä kokemus.
Helmikuussa kevätkarkeloihin liittyvät myös korpit. ”Korp korp” -korahdus korkealta taivaalta paljastaa kosiotanssin pyörteissä taituroivan korppipariskunnan. Linnut tekevät silmukoita, pyörivät toistensa ympäri, syöksyvät kohti maata ja lentävät selällään. Leutojen talvien jälkeen muninta alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuun alkupuolella.
Ilmastonmuutoksen seurauksena yhä useammat lintulajit ovat alkaneet talvehtia maassamme. Lauhat talvet innostavat entistä suurempaa lintujoukkoa reviirien valtaamiseen ja soidinlaulujen virittelyyn jo keskitalvella.
Kaupungit ja taajamat kylpevät valossa, sillä katulamput palavat läpi yön ja mainoskyltit sekä näyteikkunat pitävät pimeää loitolla. Tästä johtuen kaupunkien talitiaiset ja sinitiaiset saattavat aloittaa laulukauden jo tammikuun puolella, selvästi aikaisemmin kuin serkkunsa maaseudulla.
Lintujen talviruokinnan yleistyminen on lisännyt joidenkin siemeniä syövien lajien määriä valtavasti ja laajentanut niiden levinneisyyttä yhä pohjoisemmaksi. Siksi esimerkiksi viherpeippo, joka ennen talvehti harvakseltaan Lounais-Suomessa, on nykyään yleinen vieras lintulaudoilla koko maassa.
Viherpeippo on yksi lajeista, joka aloittaa laulukauden jo heti vuodenvaihteen jälkeen. Koiraat lurittelevat kuuluvasti puiden latvustossa ja kosiskelevat naaraita perhosmaisilla soidinlennoilla. Etelä-Suomessa ensimmäiset munat ilmaantuvat pesään jo maaliskuun alkupuolella.
Kodin Pellervo on ystävä, jonka seuraan jokainen voi tulla juuri sellaisena kuin on. Jutuistamme välittyy mummolan kiireetön tunnelma, vaikka ne ovat raikkaasti tätä päivää. Elämme leppoisasti ja annamme toistenkin elää.
Huonekasvit tarvitsevat viihtyäkseen valoa, vettä ja ravinteita. Kukkamullan ilmavuutta ja kosteustasapainoa voi kohentaa kevyillä väliaineilla. Kokonaan mullaton viljely saattaa olla liikakastelijan pelastus.
Kuolinsiivouksesta tuli muotitermi muutama vuosi sitten. Yhtä hyvin voisi puhua elämänsiivouksesta. Kumpikin tarkoittaa tarpeettomista tavaroista luopumista. Olisiko nyt sen aika?
Aino Krohnin lagottokoirat löytävät maan povessa piilottelevaa, huippuarvokasta herkkua. Tryffeleitä ylistettiin jo antiikin aikaan, ja ne ovat yhä himoittua herkkua.
