Epäiletkö potilasvahinkoa?

Hoitovirheestä on oikeus valittaa. Vain neljännes hakijoista saa korvauksia, mutta hylkäyspäätökseen ei aina kannata heti tyytyä. Sen huomasi Anne Mäkelä, joka virheen vuoksi menetti työkykynsä pitkäksi aikaa.

Sairaalasta puuttui oikeanlaisia tarvikkeita, mutta se huomattiin liian myöhään. Siitä alkoi Anne Mäkelän pitkä sairaustie. Potilasvahingon laajuus myönnettiin vasta kun hän hankki lakiapua.

Kotkalaisen Anne Mäkelän, 39, jalkapohjat, polvet ja lonkat olivat jatkuvasti kipeät. Eräänä aamuna hän ei päässyt enää sängystä ylös ja joutui jäämään puoleksitoista vuodeksi sairauslomalle.

Oireille ei löytynyt selkeää syytä, joten vaivaa epäiltiin psykosomaattiseksi. Anne palasi töihin, mutta kivut eivät jättäneet rauhaan. Lopulta työterveyslääkäri kirjoitti lähetteen Kymenlaakson keskussairaalaan. Röntgenkuvista kipujen syyksi paljastui pihtipolvisuus, joka oli vetänyt jalat virheasentoon.

”Taakka putosi harteilta. Saisin vihdoinkin apua.”

Edessä oli säärten asentovirheen korjausleikkaus. Marraskuussa 2024 jalkojen sääriluut oli määrä katkaista ja kiinnittää ydinnauloilla oikeaan asentoon. Heräämössä Anne huomasi, että vain oikea jalka oli operoitu. Sitten hän kuuli, että ydinnaulan sijasta sääriluun palat oli kiinnitetty toisiinsa metallilevyllä.

”Oikean sääriluun katkaisun jälkeen oli selvinnyt, että steriilejä ydinnauloja ei ollutkaan saatavilla. Luut jouduttiin levyttämään ja vasen jalka jätettiin leikkaamatta”, Anne kertoo.

Valoa vaikeisiin päiviin Anne on saanut kotoisista puuhista, esimerkiksi vaatteiden ompelemisesta lapsilleen ja terassin sisustamisesta puolison kanssa.

Leikkaus epäonnistui

Asiat alkoivat mennä nopeasti huonoon suuntaan. Sairaalassa Anne ei uskaltanut ottaa kyynärsauvojen varassa askeltakaan, koska jalka lonksui oudosti. Oiretta ei pidetty huolestuttavana, eikä leikannut lääkäri käynyt osastolla potilastaan katsomassa. Kolmen päivän päästä Anne kotiutettiin.

”Soitin osastolle, että jalka on kuvattava, mutta siihen ei suostuttu. Lääkäri ei vastannut soittopyyntöihini. Kuukauden kuluttua kiinnityslevy katkesi rusahtaen. Tuntui kuin sääriluun palat olisivat olleet päällekkäin, ja jalka oli täysin löysä polvesta alaspäin. Siihen laitettiin väliaikainen kipsi.”

”Itku siinä tuli. Selviäisinkö edes hengissä?”

Uusintaleikkauksessa joulukuussa 2024 metallilevy poistettiin ja luut kiinnitettiin ydinnauloilla. Kaikki ei mennyt hyvin tälläkään kertaa. Anne voi huonosti jo kotiutumispäivänä, ja viikon päästä kuume nousi 42,7 asteeseen. Sairaalassa mitattiin vaarallisen korkea tulehdusarvo 428 ja Anne siirrettiin teho-osastolle. Leikkauksen katetrointi oli aiheuttanut septisen munuaistulehduksen.

”Itku siinä tuli. Selviäisinkö edes hengissä?”

Lisäksi säären luutuminen viivästyi merkittävästi ja kehittyi kivuliaaksi valeniveleksi, pseudoartroosiksi, mikä johti pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen. Kävely onnistui vain kyynärsauvoilla. Anne päätti tehdä ilmoituksen potilasvahingosta.

Satasia ja miljoonia

Potilasvahinkoilmoitus kannattaa tehdä, jos epäilee, että hoidossa on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Potilasvakuutuskeskus (PVK) maksaa korvausta, kun potilasvahingon edellytykset täyttyvät.

Viime vuonna Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin 10 800 vahinkoilmoitusta, mikä on kaikkien aikojen ennätys. ”Syynä voi olla esimerkiksi hoitojonojen purku. Kun toimenpiteet ja potilaskäynnit lisääntyvät, tämä lisää myös vahinkojen mahdollisuutta”, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen sanoo.

Korvauksen suuruus vaihtelee muutamasta satasesta miljoonaluokkaan.

Keskus korvaa hoidossa syntyneen henkilövahingon, mikäli terveydenhuollon ammattilainen olisi voinut välttää sen toimimalla tilanteessa toisin. Henkilövahinko voi olla joko vamma, sairaus, terveydentilan huononeminen tai kuolema. Vahingot liittyvät useimmiten leikkauksiin ja anestesiaan sekä hammashoitoon. Noin viidennes korvatuista vahingoista liittyy diagnoosi- tai hoitoviiveeseen. Niiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa.

Vuonna 2025 potilaille maksettiin korvauksia yhteensä 30,7 miljoonaa euroa. Korvauksen suuruus vaihtelee muutamasta satasesta miljoonaluokkaan. ”Esimerkiksi synnytyksessä lapselle aiheutuneesta potilasvahingosta maksetaan korvausta pysyvästä haitasta, hoitokuluista ja ansionmenetyksestä jopa koko loppuelämän ajan, jolloin korvaukset voivat nousta miljooniin euroihin.”

Epäilys virheestä riittää

Vain noin joka neljäs vahinkoilmoitus johtaa korvauksiin. Potilasvahinkoihin erikoistunut varatuomari Joni Siikavirta pitää yli 70 prosentin hylkäysprosenttia aivan liian korkeana. ”Hylkäysprosentti on kasvanut vuosi vuodelta, vaikka vahinkoilmoitusten määrä on noussut.”

Siikavirta johtaa Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapua, joka auttaa kielteisen päätöksen saaneita hakemaan oikaisua liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta. Ennen toimiston perustamista Siikavirta työskenteli potilasvahinkolautakunnan lakimiehenä. ”Irtisanouduin, koska potilaat tarvitsevat asiantuntevaa apua saadakseen äänensä kuuluville.”

Siikavirran mukaan potilasvahinkoja käsitellään Potilasvakuutuskeskuksessa usein pintapuolisesti, vaikka tapaukset ovat monisyisiä ja vaativat perinpohjaista selvittelyä. Hän kritisoi myös sitä, että asiantuntijat päättävät potilasvahingoista usein sivutyönään, vaikka lääketieteellisesti ja oikeustieteellisesti mutkikkaat asiat edellyttäisivät päätoimista perehtymistä.

Sairaaloiden potilasasiavastaavat neuvovat maksutta vahinkoilmoituksen teossa.

Minna Plit-Turunen huomauttaa, että vahinkoilmoituksia tehdään paljon myös tapauksista, jotka eivät täytä korvattavuuden edellytyksiä. ”Esimerkiksi huonosta kohtelusta, pettymyksestä, resurssipulasta tai terveydenhuollon järjestämistavasta ei makseta korvausta. Vahinkoilmoitus kannattaa kuitenkin tehdä matalalla kynnyksellä. Pelkkä epäilys hoitovirheestä riittää. Vain sillä tavalla asiat lähtevät selviämään.”

Sairaaloiden potilasasiavastaavat neuvovat maksutta vahinkoilmoituksen teossa ja muissa potilaan oikeusturvaan liittyvissä asioissa.

Apuna lakitoimisto

Anne Mäkelä haki korvausta Potilasvahinkokeskuksen sivuilta löytyvällä vahinkoilmoituskaavakkeella. Keskus myönsi alkuperäisen leikkausvirheen ja korvasi 2 700 euroa tilapäisestä haitasta. Keskus kuitenkin kieltäytyi korvaamasta säären luutumattomuutta, sen aiheuttamaa pitkittynyttä ansionmenetystä ja vaatelisää eli kyynärsauvoja, koska luutumisen viivästyminen ei päätöksen mukaan johtunut potilasvahingosta.

Joni Siikavirran toimisto vei Annen asian liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan ja vaati korvausten tuntuvaa korottamista. ”Osoitimme, että alkuperäisestä virheestä johtunut levytys, sen pettäminen ja sitä seurannut uusintaleikkaus heikensivät luun verenkiertoa ja johtivat todennäköisesti luutumisen epäonnistumiseen. Vaadimme tilapäisen haitan korottamista sekä ansionmenetysten ja vaatelisän korvaamista täysimääräisesti.”

Vaatimukset menivät läpi. Lautakunta suositteli lisäkorvauksia, koska säären korjausleikkaus epäonnistui sairaalan puutteellisen varautumisen vuoksi ja johti vakaviin komplikaatioihin ja murtuman luutumattomuuteen. Tilapäisen haitan korvaus tuli korottaa 5 000 euroon vaikeiden vammojen luokan mukaisesti sekä maksaa ansionmenetyskorvauksia normaalin toipumisajan ylittävältä osalta ja vaatelisää kyynärsauvoista niin kauan kuin niiden tarve jatkuu. Lautakunnan päätös on suositus-termistä huolimatta sitova.

”On helpottavaa, että hoitovirhe myönnettiin ja saan lisäkorvausta”, Anne sanoo. Nykyään hän pärjäilee kotona, jos ei tarvitse olla paljon jalkojen päällä. ”Korjausleikkaus on kuitenkin edessä, koska sääriluu ei ole luutunut. Hoitoni on siirretty Meilahden siltasairaalaan.”

”On helpottavaa, että hoitovirhe myönnettiin ja saan lisäkorvausta”,

Suurimman osan Anne Mäkelän lakiavun kustannuksista kattoi hänen kotivakuutuksensa oikeusturva. Osa potilaista hankkii lakiapua vasta sitten, kun lautakunnasta on tullut kielteinen ratkaisu. Tällöin vaihtoehtona on enää oikeuskäsittely.

”Käräjöinti potilasvahinkoasioissa on riskialtista, koska minkä tahansa asian ratkominen käräjäoikeudessa on Suomessa hyvin kallista”, Siikavirta sanoo. ”Jutut ovat aina epävarmoja, ja häviötilanteessa voi joutua maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Siksi asiantuntija-apu on tehokkainta juuri lautakuntavaiheessa.”

Lähteinä myös pvk.fi ja potilasvahinkoapu.fi