Mikä yhdistää liikenteen pakokaasut, puun pienpolton ja tehtaan piipusta tupruttavan savun? Ne kaikki sisältävät pienhiukkasia, jotka kulkeutuvat keuhkoihin, aiheuttavat sairauksia ja lisäävät kuolemanvaaraa.
Missä ollaan, kun tuhannet narsissit avaavat kukkansa? Ollaan Tammisaaressa, Gullön mailla.
Istun tuvan pöydän ääressä ja tuijotan ulos ikkunasta mitään näkemättä. Tiesinhän että ennen pitkää tämä on edessä. Olen viivytellyt ja vetkutellut, mutta jossain vaiheessa päätös on vain tehtävä.
Mikä on Suomen Nizza? No Savonlinna tietysti. Ja kun nizzalaistyyppinen salaatti tehdään kunnon savusärjistä, se on Savonlinnan salaattia se.
Asiat järjestyvät lopulta, kun on sitkeä eikä arastele muutosta. Eikä vaaleanpunaista.
Lomakkeiden täyttämisessä ja muussa asioinnissa viranomaisten kanssa on joskus tulkki tarpeen.
Olen usein huomannut, että meidän puutarhaeloa elävien aikakäsitys poikkeaa monen muun ihmisryhmän ajantajusta. Puutarhan aikaa ei mitata minuuteissa tai kvartaaleissa. Talventähdet ja kevätesikot kukkivat sitten, kun ne ovat siihen valmiita.
Paperinohuiden filotaikinalevyjen väleihin voidellaan sulaa voita, ja hyväähän siitä tulee, etenkin kun purjo, pinaatti ja feta muhivat taikinan kätköissä kanapalojen kanssa.
Pasi sairastui vakavasti, ja Mikko loukkaantui kolarissa. Kummallekin alkoi pitkä matka, jossa on hyvän hoidon lisäksi tarvittu läheisten ja vertaisten tukea.
Ruokaisa talvisalaatti rakennetaan vehnästä, manteleista, arunkokuivatuista tomaateista ja oliiveista. Pikkuruisiksi palasiksi leikattu sitruunanpuolikas antaa ihanan puraisun.
Kiinnostavia kasveja on taas tarjolla hyötytarhaan, ruukkuun ja kukkapenkkiin.
