Ensimmäinen Alzheimer-potilas rokotettiin Turussa joulukuussa. Sveitsiläisyhtiön kehittämästä rokotteesta odotetaan apua maailman yleisimpään muistisairauteen. Sairastuneita on Suomessa lähes 100 000.
Alzheimerin tauti on etenevä, parantumaton ja kuolemaan johtava aivojen sairaus. Potilaan oppimiskyky, muisti ja muut älylliset toiminnot heikkenevät asteittain.
Tautia vastaan kehitettyjä rokotteita testataan eri puolilla maailmaa. Uusia hoitokeinoja kaivataan kipeästi, sillä lukuisista tutkimuksista huolimatta markkinoilla ei ole lääkettä, joka pysäyttäisi tai edes hidastaisi taudin etenemistä.
Toivoa antaa Turun yliopiston kliinisen tutkimuksen palveluyksikössä aloitettu potilastutkimus uudella Alzheimerin tautiin kehitetyllä ACI-35-rokotteella.
“ACI-35 on ensimmäinen potilaskokeisiin päässyt rokote, jonka kohteena on Alzheimer-potilaiden aivoihin kertyvä haitallinen valkuaisaine, fosforyloitunut tau-proteiini”, professori Mika Scheinin kertoo.
Rokotetta on tutkittu paljon. Sen odotetaan olevan turvallinen ja siinä mielessä tehokas, että elimistön immuunipuolustus alkaa tuottaa vasta-aineita tau-proteiinia kohtaan. Eläinkokeissa ACI-35 on vähentänyt tau-proteiinin kertymiä aivoihin sekä parantanut eläinten muistia ja toimintakykyä.
Koehenkilöt tiukasti seulottu
Tutkimukseen valitaan ensi vaiheessa kahdeksan koehenkilöä, joilla on lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti.
Henkilöt jaetaan kahteen ryhmään, jotka saavat erisuuruiset annokset tutkittavaa rokotetta. Rokote annetaan viisi kertaa puolen vuoden sisällä. Kaksi tutkittavaa kahdeksasta saa vaikuttamatonta ainetta, lumerokotetta.
“Osallistujien turvallisuus on varmistettu kokeilla sekä toteuttamalla kunkin koehenkilön ensimmäinen annostelu Tyksin uuden T-sairaalan päivystysosaston tiloissa.”
Mika Scheininin mukaan potilastutkimukseen on paljon halukkaita tulijoita, mutta ehdot ovat tiukat:
“Alaikäraja on 60 vuotta eikä koehenkilöllä saa olla muita vakavia sairauksia. Muut lääkkeet käydään läpi, ja ne saattavat aiheuttaa esteen. Tutkimukseen osallistuminen on myös melko vaativaa, sillä siihen kuuluu yksitoista käyntiä tutkimuskeskuksessa sekä lukuisia toimenpiteitä, muun muassa selkäydinnesteen näytekeräys.”
Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan rokotteen turvallisuutta ja siedettävyyttä sekä rokotteen aikaan saamaa immuunivastetta. Tämä selviää arviolta vuoden kuluessa.
Toisessa vaiheessa tutkitaan rokotteen tehoa. Mukaan otetaan suomalaisten lisäksi Alzheimer-potilaita eri puolilta maailmaa. Tulosten saaminen kestää vähintään kaksi vuotta.
“Jotta pystyisimme vertailemaan sairauden etenemistä, tarvitaan pidempi aika ja koehenkilöiksi muutama sata potilasta.” Tauti ei etene kovin nopeasti, ja yksilöllinen vaihtelu on suurta.”
Turku tutkimuksen huippua
Jos rokotteen teho saadaan varmistetuksi, kyse on suuresta edistysaskeleesta. Toiveissa on, että rokote hidastaisi Alzheimerin taudin etenemistä tai jopa mahdollisesti pysäyttäisi sen.
Tutkimuksen toimeksiantaja, sveitsiläinen lääkeyritys AC Immune, on edelläkävijä uusien lääkehoitojen kehittämisessä. Tutkimusjohtaja Wolfgang Barth kiittelee yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Tavoitteet ovat korkealla, sillä Alzheimerin taudin kliininen tutkimus on Turun yliopistossa maailman huippua ja työvoitot sen mukaisia.
“Professori Juha Rinteen johtama tutkimusryhmä on kehittänyt muun muassa uusia menetelmiä sairauden varhaiseksi toteamiseksi ja seuraamiseksi”, Mika Scheinin kertoo.
Ennen oireiden ilmaantumista Alzheimerin tauti on yleensä ehtinyt kehittyä piilossa useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Varhaisen toteamisen ansiosta taudin kulkuun voidaan tulevaisuudessa toivottavasti puuttua jo alkuvaiheessa ennen kuin suurta tuhoa on ehtinyt tapahtua.
Scheinin muistuttaa, että varhaisuudesta ei kuitenkaan saada irti kaikkea hyötyä, ellei löydetä uusia hoitoja. Kaikki tutkimukset eri puolilla maailmaa siis tukevat toisiaan.
Dementia yhä yleisempi
Dementia yleistyy suomalaisten kuolinsyynä. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan dementia- eli muistisairauskuolemien määrä kasvoi peräti 40 prosenttia viiden viime vuoden aikana.
Lukuihin tosin vaikutti osaltaan tilastointitavan muutos: dementiapotilaan keuhkokuumetta ei enää pitäisi merkitä peruskuolinsyyksi, vaan kuolinsyy on dementia, joka altistaa keuhkokuumeelle.
“Etenevät muistisairaudet ovat suomalaisten kansantauti siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin”, professori Juha Rinne sanoo.
Kehityksen taustalla on elinajan pidentyminen. Suuret ikäluokat ovat nyt tulleet ikään, jossa dementian esiintyvyys lisääntyy voimakkaasti. Lukuja selittää myös parantunut diagnostiikka.
Rinteen mukaan dementian puhkeamista edesauttavat korkea kolesteroli, verenpaine ja korkea verensokeri. Toisin sanoen muisti-, sydän- ja verensuonisairauksilla on samat riskitekijät.
“Voi sanoa, että kansantaudit pönkittävät toisiaan.”
Periytyvänä harvinainen
Alzheimerin tauti on tavallisin dementian aiheuttaja. Vuosittain todetaan noin 12 000 uutta tapausta. Vaikka kyseessä on iäkkäiden sairaus, joillakin se diagnosoidaan jo 50-vuotiaana. Suomessa tautia potee vajaat 10 000 työikäistä.
Joka kolmas Alzheimer-potilas ilmoittaa muistisairautta esiintyneen lähisuvussa. Vallitsevasti periytyvänä sairaus silti on harvinainen. Tähän mennessä on löydetty kolme geenivirhettä, jotka altistavat perinnölliselle Alzheimerin taudille.
Perinnöllisyyden todennäköisyys kasvaa, jos sairastuu varhaisella iällä. Alle 60-vuotiaana alkavista tapauksista arviolta 5–10 prosenttia on näitä.
Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ihmistä. Muita dementiaoireita aiheuttavia ovat verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti sekä otsaohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Myös Parkinsonin tauti lasketaan eteneviin muistisairauksiin, sillä osa Parkinson-potilaista dementoituu sairauden myöhäisvaiheessa.
Suuri taloudellinen haaste
Muistisairauksien hoito on valtava taloudellinen haaste. Alzheimerin tauti tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin sydän- ja verisuonitaudit ja syöpäsairaudet yhteensä.
“Suomessa vuosikustannuksiksi on arvioitu neljä miljardia euroa”, Juha Rinne sanoo.
Dementia pelottaa monia. Useissa tutkimuksissa selvitetäänkin, miten elämäntavoilla voi itse vähentää riskiä. Suomessa on meneillään laaja FINGER-hanke, jossa tutkitaan liikunnan, ruokavalion ja muiden elämäntapatekijöiden yhteisvaikutusta sairastumisen ehkäisyssä.
“Aivot tykkäävät virikkeistä. Mielekäs harrastus, liikunta ja sosiaalinen kanssakäyminen piristävät mieltä ja virkistävät muistia. Yhtä tärkeää on riittävä yöuni.”
Muistisairaus on haaste koko perheelle, sillä myös potilaan lähiomaiset joutuvat suurten luopumisten ja muutosten eteen. Ulkopuolisten tukea kannattaa ottaa vastaan ja omasta jaksamisesta pitää huolehtia.
Läheisten on hyvä olla myös hieman itsekkäitä, Muistiliiton sivuilla huomautetaan. Jokainen tarvitsee aikaa harrastuksille ja ystäville sekä tilaa tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Mieltä painavista asioista voi kysyä esimerkiksi omalta lääkäriltä, muistihoitajalta tai paikalliselta muistiyhdistykseltä.
Perheen olisi hyvä oppia puhumaan sairaudesta sekä keskuudessaan että läheisten kanssa. Avoimuus keventää tilannetta ja auttaa muita suhtautumaan ymmärtävästi.
Teksti: Ulla Saikkonen
