Uskaltaisiko loppuvuoden juhla- ja lomapäivät viettää juuri niin kuin itsestä parhaalta tuntuu? Ympäristön paineista välittämättä?
Se oli pienenpieni joulukapina.
Meitä oli vain nuoripari, mieheni ja minä, mutta päätimme viettää jouluvapaat kahdestaan. Kiireisen syksyn jälkeen tuntui ylivoimaisen uuvuttavalta ajaa talvikelillä satoja kilometrejä vanhempien luo, juosta joulunpyhät tiukassa aikataulussa mummulta, kummilta ja sisarukselta toiselle ja nukkua huonosti milloin kenenkin sohvalla tai lattialla.
Kahdenkeskisestä joululomasta tuli mainio. Ehkä siksikin rohkenimme aikanaan kolmen lapsen vanhempina sanoa kaikille isovanhemmille, että haluamme viettää kotona oman perheen joulua ja luoda omia juhla- ja lomailutapoja. Ja ihanat, viisaat mummut ja vaarit ymmärsivät! He sanoivat, että kyläilette silloin kun hyvältä tuntuu. Että ei yhdessäoloon joulua tarvita.
”Hyvä, että puhuitte asiasta avoimesti”, arvioi Tarja Satuli-Kukkonen, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö.
”Jokaisen olisi hyvä joskus miettiä, mistä oma joulu- ja lomamieli oikeastaan syntyy ja kysyä sitä myös puolisoltaan ja lapsiltaan. Jouluun kasaantuu paljon perinteitä, ja on hienoa, jos ne tuovat juhlamielen. Liikaa paineita voi kuitenkin kertyä, jos ulkopuolelta tulevat odotukset alkavat olla ristiriidassa arjen jaksamisen ja omien toiveiden kanssa.”
Uutta kokeilemaan
”Muualta kuin itsestä tulevien vaatimusten täyttäminen on aina jollain tavalla ihmistä hajottavaa”, lisää Anna Haapalainen, uskontotieteen tohtorikoulutettava Turun yliopistosta. ”Perheelleen parhaiten sopivien juhla- ja lomanviettotapojen löytämiseksi täytyy myös voida kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.”
”Pitäisikö lähteä joululomaksi ulkomaille? Tätä mietin tosissani, kun eräs läheinen aina pahastui, jos emme käyneet jouluna hänen luonaan juuri silloin ja siten kuin hän tahtoi. Ongelma poistui, kun välimme katkesivat kokonaan.”
Nainen 36, yksi lapsi
”Vanhempani kutsuvat joka joulu luokseen, mutta he ovat tottuneet siihen, että olen mielelläni jouluna töissä. Siellä on oma tunnelmansa, ja voin välttää joulun kaupalliset ja hössöttävät puolet.”
Nainen 41, ei lapsia
Jotain taianomaista
Joulu tulvii lämpöistä tunnelmaa, leppoisaa yhdessäoloa ja aineellista yltäkylläisyyttä. Tai niin mainokset, elokuvat ja sosiaalisen median päivitykset väittävät.
Todellisessa elämässä – ainakin meillä – jouluna voi vessanpönttö tulvia ja koko perhe puklata oksennustaudissa. Aina elämäkään ei hemmottele: läheinen sairastuu tai kuolee, pomo antaa potkut, puoliso juo, jättää tai pahoinpitelee, rahat loppuvat ja terveys pettää. Silti mielikuvissamme porskuttaa siloinen kiiltokuvajoulu.
”Viestiä idyllisestä joulusta virtaa kaikkialta ja se alkaa nykyään todella paljon ennen joulua”, Tarja Satuli-Kukkonen pahoittelee.
”Kauniit mielikuvat kertovat ehkä, että kaipaamme jouluna johonkin taianomaiseen hetkeen, jonka itse on saattanut lapsuudessa kokea. Toivomme, että jouluna olisi erilaista kuin arkena”, Anna Haapalainen pohtii.
”Kaikki isovanhemmat haluaisivat meidät aatoksi luokseen. Niinpä me rakennamme kompromisseja ja ajelemme hiki hatussa. Onneksi kaikkien luona voi käydä päiväseltään ja pyhissä riittää vapaata myös kotona oleiluun. Oman joulumme aika on ehkä sitten kun isovanhemmista aika jättää tai lapsi kasvaa isommaksi.”
Nainen 36, yksi lapsi
Juhlan ja arjen eroa etsitään myös ostamalla, koska jokin joulussa saa löysäämään kukkaronnyörejä.
”Nuukuuden ihannointi elää suomalaisissa vielä jossain määrin. Jouluna siitä annetaan vähän periksi ja on ikään kuin luvallista kuluttaa tavallista enemmän, jopa ylen määrin”, kertoo tutkijatohtori Henna Syrjälä Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksiköstä.
”Onneksi myös aineettomia lahjoja voi antaa. Voin vaikkapa luvata, että vien iäkkään sukulaisen saunaan tai ulkoilutan ystävän koiraa”, Haapalainen ideoi.
Ikivanhaan tapaan
Osa joulunvieton ihanteista muodostuu ihmisryhmissä, joihin kuulumme. Vaihdamme joulusta ajatuksia joko kasvokkain kuten perheessä ja työpaikalla tai digitaalisesti vaikkapa Instagramin ja Facebookin kaltaisissa sosiaalisen median palveluissa.
”Sosiaalisen median ryhmissä voi esimerkiksi vahvistua ihanne kauniista joulusisustuksesta. Ennen koti jäi yksityiseksi, mutta nyt siitä halutaan tehdä julkista ja samalla osoittaa kuulumista tiettyyn ryhmään”, Henna Syrjälä selittää.
Joulupaineista ei silti voi syyttää yksin sosiaalista tai perinteistä mediaa, sillä jouluihanteilla on pitkät ja monihaaraiset juuret. Ne pohjaavat suku- ja perhetapoihin, kristinuskoon, kansantaruihin ja kulttuurihistoriaan.
”Esimerkiksi tapamme kokoontua juhlan kunniaksi yhdessä syömään ja jakamaan yhteistä hyvää on kristinuskoakin vanhempi”, Anna Haapalainen tietää.
Kun yhdessä syömiseen liittyy vahva perhejuhlan leima, alkaa takaraivossa itää ajatus, että jouluna suvun pitäisi kokoontua yhteiselle päivälliselle. Mutta entä jos matkat ovat liian pitkiä ja kalliita, kenenkään kotiin ei mahdu isoa vierasjoukkoa tai perhesuhteet ovat solmussa?
”Voi tuntua ahdistavalta, jos joka suunnasta tulee perhejuhla-rummutusta, mutta perhettä ei olekaan tai perheenjäsenten tapaaminen tuntuu turvattomalta.”
”Ensimmäinen sukujoulu luonamme jäi samalla viimeiseksi, koska yksi vieraista naukkaili kaiket yöt viskiä. Yritimme silti järjestää hänen lapselleen kivan joulun ja peittää pikkuväeltä aikuisten ärtymyksen.”
Mies 52, kolme lasta
Omalla tyylillä
Epätodellisen jouluidyllin tavoittelusta ei tarvitse tulla joulupainajaista, sillä siitä voi päästää irti.
”Perinteellä ja tottumuksella on voimaa, mutta kannattaa muistaa, että ei ole oikeaa tai väärää tapaa jonkin juhlan suorittamiseen”, Anna Haapalainen rohkaisee. ”Jouluaan voi leppoistaa.”
”Jouluaattona vain aikuiset liikkuvat, eivät lapset. Näin päätimme, kun esikoisemme oli pari ensimmäistä jouluaattoaan viettänyt suurimmaksi osaksi autossa, vaikka asumme isovanhempien kanssa samassa kaupungissa. Nyt kaikki kokoontuvat aatoksi meille ja seuraavina päivinä me käymme mummuloissa. Pyhien jälkeen lomailemme rennosti kotona ja vietämme ehkä pyjamapäivänkin.”
Nainen 51, kaksi lasta
”Ex-mieheni kanssa olemme löytäneet joulusovun. Pyhät lapsi viettää minun ja nykyisen puolisoni kanssa ja välipäivinä lomailee pidemmän jakson isänsä luona. Tämä toimii.”
Nainen 36, yksi lapsi
Kirjavampi juhla
Kuluttajatutkijana Henna Syrjälä näkee, että erilaisista joulunviettotavoista on tulossa yhä tavallisempia ja hyväksyttävämpiä.
”Yhtä, universaalia jouluihannetta ei enää ole, vaan jouluun liittyvä merkitysmaailma muuttuu koko ajan. Muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että kinkku voi vaihtua kalkkunaan tai kasvisruokaan ja punaiset koristeet hopeanvärisiin. Samoin se, että jouluksi voi lähteä etelän aurinkoon tai viettää aaton ystäviensä kanssa perheen sijasta.”
Jos haluaa muuttaa jouluaan, vaikeinta on tehdä se ensimmäistä kertaa.
”Kun sukujoulun sijasta tahtoo jäädä kotiin, voi läheisilleen sanoa, että syksy oli hektinen ja nyt meidän on levättävä kotona, mutta katsotaan ensi vuonna uudestaan”, Tarja Satuli-Kukkonen neuvoo.
Kiireetön ja aikatauluttamaton loma voi osoittautua perheen parhaaksi joululahjaksi.
”Lapsetkin hyötyvät, kun vanhemmat suojelevat itseään ylimääräiseltä stressiltä. Lapset myös useimmiten toivovat, että aikuisilla olisi aikaa olla ja leikkiä heidän kanssaan.”
