Kevät on oivaa aikaa valokuvata haloja: taivaalla loistavia renkaita, kaaria ja valoläikkiä. Suomessa niitä näkyy läpi vuoden keskimäärin 150 päivänä tai yönä, maksimi osuu maalis–toukokuulle.
Tavallisesti halot syntyvät, kun auringonvalo heijastuu ja taittuu maapallon ilmakehässä leijuvista pienen pienistä jääkiteistä 7–12 kilometrin korkeudella harsopilvissä. Kuutamossakin saattaa haloja havaita. Haloilmiöitä saattaa näkyä pakkasilla myös lähempänä maanpintaa, katulamppujen ja muiden keinovalojen loisteessa.
Halojen muoto vaihtelee suuresti, ja nykyään niitä tunnetaan yli 70 erilaista. Ulkoasuun vaikuttavat jääkiteiden muoto, asento ilmassa sekä valon kulkema reitti niiden läpi.
Yleisimpiä haloja ovat 22 asteen rengas, sivuauringot ja auringonpilari. Usein halot esiintyvät ryhminä, jolloin taivaalla on yhtä aikaa näkyvissä useita eri halomuotoja. Parhaimmillaan nämä näytelmät ovat häkellyttävän upeita.