Luonnonvalon vähetessä huonekasvit ovat pulassa. Onneksi niiden hyvinvointia voi lisätä talviaikaan lampuilla, joista parhaiten toimivat pitkäikäiset ja energiatehokkaat led-kasvivalot.
Huonekasvimme tarvitsevat vähintään 1 000–1 500 luksia valoa jaksaakseen kukoistaa. Kesäaikaan tämä valomäärä tulee helposti luonnonvalosta, mutta loppusyksyn ja talven aikana asunnoissa on luonnonvaloa vain noin 500 luksia. Siksi kasvilamput kannattaa ottaa avuksi.
Kasvit tarvitsevat lisävaloa Suomessa lokakuusta helmikuulle. Sopiva määrä on 10–12 tuntia vuorokaudessa. Illalla valaistus sammutetaan, sillä kasvit tarvitsevat yöllä lepoa. Kätevintä on hankkia ajastin, joka kytkeytyy automaattisesti päälle aamulla ja pois päältä illalla. Kasvivalot mahdollistavat huonekasvien sijoittelun myös muualle kuin ikkunan viereen.
Kasvilamppu kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle kasvia, sillä etäisyyden kasvaessa valon teho heikkenee. Huonekasveille puolen metrin etäisyys on yleensä sopiva.
Kasvilaji vaikuttaa valon tarpeeseen. Esimerkiksi palmuvehka, anopinkieli ja malakanvehka selviävät talven yli luonnonvalossakin, mutta kirjavalehtiset lajit voivat huonosti vähässä valossa. Lisävalo vilkastuttaa yhteyttämistä talviaikana, jolloin kasvien toiminnot olisivat muuten lähes kokonaan tauolla. Lamppujen alla huonekasvit tarvitsevatkin enemmän kastelua ja lannoitusta kuin pelkästään luonnonvalon turvin sinnittelevät.
Nykyaikaiset led-lamput ovat turvallinen, tehokas ja edullinen valinta myös kasvien valaistukseen. Ne vievät vähän energiaa, jopa 90 prosenttia vähemmän kuin vanhanmalliset hehkulamput. Ledit eivät myöskään kuumene, joten ne voidaan laittaa lähelle valaistavaa kohdetta.
Monissa lamppumalleissa on E27-kanta, joka sopii useimpiin valaisimiin. Esimerkiksi Nelson Gardenin 15 watin ja 6 400 kelvinin led-kasvilamppu E27-kannalla maksaa 20–25 euroa. Tehokkaalla ja hintavammalla, ammattilaistenkin käyttämällä Philipsin GreenPower 2.1 led-kasvilampulla saa valoa laajemmallekin alueelle.
Kasvivaloksi voi hankkia joko valonlähteen ja valaisimen kokonaisuuden tai pelkän valonlähteen eli polttimon. Hyvässä valaisimessa on mahdollisuus korkeuden säätämiseen. Kauppojen kasvivalovalikoima on valitettavan suppea, sen sijaan netissä valinnanvaraa on runsaasti.
Markkinoilla on lukuisa joukko erilaisia lamppumalleja, joista pitäisi pystyä valitsemaan omille kasveille sopivin. Kasvilampuissa kannattaa kiinnittää huomiota muun muassa aallonpituuteen, värilämpötilaan, valotehoon ja värintoistoon.
Kasveille hyödyllisimpiä ovat yhteyttämistä edistävät punaisen ja sinisen sävyiset aallonpituudet. Näiden ansiosta kasvi luulee olevansa luonnonvalossa. Punainen aallonpituus hyödyttää erityisesti kukintaa, sininen aallonpituus tuottaa vihreää lehtimassaa. Aallonpituudet on merkitty yleensä lamppupakkaukseen spektrikuvana.
Kasvivalojen antama säteily ei välttämättä miellytä silmää. Värilämpötila kertoo, miltä valonlähteen väri näyttää. Muistuttaako se päivänvaloa vai onko se useimpien kasvivalojen tapaan punaisen tai liilan sävyistä? Mitä korkeampi värilämpötilan kelvinarvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi lampun tuottama valo on. Pienemmät lukemat näkyvät lämpimämpänä punertavana valona.
Yleensä kodin valaisimet antavat valoa, joka on 3 000 kelviniä (lämmin valkoinen) tai 4 000 kelviniä (neutraali valkoinen). Luonnossa päivänvalon väri on kirkkaana päivänä viileän sinertävä 6 500 kelviniä. Sinipunavalojen ongelma onkin niiden purppurainen väri, joka värjää asunnon violetiksi. Päivänvaloa muistuttava valon sävy on mukavampi silmälle. Se sopii myös kasveille.
Viherkasvien valaisemiseen käyvät myös sinistä valoa säteilevät yli 4 000 kelvinin päivänvalolamput, kunhan niiden valoteho on riittävä. Päivänvalopolttimoita löytyy jonkin verran kauppojen lamppuhyllyistä, tosin tässäkin tapauksessa nettiliikkeet ovat paremmin varusteltuja. Esimerkiksi Airamin 14 watin led-päivänvalolampun saa halvimmillaan viidellä eurolla.
On olemassa myös led-valoja, joiden väriastetta voi itse säätää. Silloin taimikasvattaja voi valita lampustaan enemmän sinisiä aallonpituuksia ja kukittaja puolestaan enemmän punaista valoa. Niin sanotut täyden spektrin kasvivalot antavat sinisen ja punaisen valon lisäksi muunkin väristä valoa, joten niillä on optimaalinen vaikutus kasvuun ja kukintaan.
Yksittäiselle kasville on kätevintä valita spottivalaisin, joka antaa valoa pienellä sektorilla juuri kohteen tarvitseman määrän. Pelkät polttimot ilman varjostinta levittävät valoa moneen suuntaan, mutta voivat häikäistä huoneessa olijaa. Led-valaisimia on saatavilla myös putkimaisina, nauhoina, listoina ja paneeleina.
Pitkänomaiset valaisimet sopivat hyvin esimerkiksi varhaiseen taimikasvatukseen ja pitkälle kukkapöydälle. Käyttökelpoisia ovat edelleen myös energiansäästökasvilamput ja valkoista valoa antavat loisteputkivalaisimet.
Huonekasvit tarvitsevat viihtyäkseen valoa, vettä ja ravinteita. Kukkamullan ilmavuutta ja kosteustasapainoa voi kohentaa kevyillä väliaineilla. Kokonaan mullaton viljely saattaa olla liikakastelijan pelastus.
Jo oli aikakin, huokaa kansakunta, kun kalenteri kääntyy kevätpäiväntasaukseen. Vuorokaudessa on taas enemmän valoa kuin pimeää! Samaan päivään osuu myös kansainvälinen onnellisuuden päivä – ja ihan oikein osuukin.
Kevät on oivaa aikaa valokuvata haloja: taivaalla loistavia renkaita, kaaria ja valoläikkiä. Suomessa niitä näkyy läpi vuoden keskimäärin 150 päivänä tai yönä, maksimi osuu maalis–toukokuulle.
