Laiska, tyhmä ja saamaton. Näillä sanoilla sulkavalainen Karoliina Sorjonen, 30, oli tottunut kuvailemaan itseään, kunnes hänellä tunnistettiin tarkkaavaisuushäiriö.
Ala-asteella Karoliina Sorjonen pärjäsi hyvin muiden mukana, vaikka olikin se takapenkin huomaamaton haaveilija. Yläasteella vaatimustaso nousi ja haasteet sen myötä.
”En halunnut olla häiriöksi, mutta myöhästelin koulusta ja unohtelin tavaroita kotiin. Haahuilin, piirtelin tai luin kirjaa, kun olisi pitänyt keskittyä opetukseen. Joskus nukahdin kesken tunnin, mistä tuli yleinen vitsin aihe”, Karoliina muistelee.
ADD (attention deficit disorder) on ADHD:n vähemmän tunnettu muoto, joka jää herkästi huomaamatta. Siinä ei esiinny ylivilkkautta ja liiallista impulsiivisuutta, vaan ongelmat painottuvat keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen.
Psykoterapeutti Ulla Valtosen mukaan juuri ylivilkkauden puuttuminen aiheuttaa sen, että ADD on hankalammin tunnistettavissa tai se diagnosoidaan vasta aikuisena. Jotkut elävät elämäänsä ilman, että saavat koskaan tietää omasta tarkkaavaisuushäiriöstään.
Arjessa ADD-oireet näkyvät muun muassa omaan maailmaan uppoutumisena sekä vaikeutena toimia järjestelmällisesti ja hoitaa asioita ajallaan. Koti voi olla kaaoksessa, tavarat hukassa ja tapaamisista myöhästyminen tavallista.
Elämä voi tuntua selviytymistaistelulta.
”Monilla oireet nousevat voimakkaammin esiin elämän vaateiden lisääntyessä. Mikään ei ota sujuakseen, kun ei pysty keskittymään, ei aloittamaan eikä viemään asioita loppuun. Uusiin toimiin ei tohdi tarttua, koska ei jaksa uskoa, että saisi niitä tälläkään kertaa valmiiksi.”
Hommat kasaantuvat, ja mieliala menee matalaksi. Tämä kaikki kuormittaa kovasti.
Uupumus paljasti
Jossakin vaiheessa paineet saattavat kääntyä uupumukseksi ja masennukseksi. Niin kävi Karoliinallekin parisen vuotta sitten, kun naudanlihantuotantoon keskittynyttä tilaa laajennettiin mittavasti. Lapsiperheen arki oli entistä työntäyteisempää.
”Elämässä oli niin paljon stressiä, etteivät langat pysyneet enää käsissä. Kun selvittelin tuntemuksiani psykoterapeutille, hän päätteli, että ongelmat saattaisivat johtua ADD:sta. Aloin lukea aiheesta ja tunnistin kuvauksista itseni.”
ADD on kehityksellinen, neurobiologinen häiriö, jonka oireet ovat nähtävissä usein jo alle 7-vuotiaana. Niiden vahvuus voi vaihdella elämän kulussa, osalla oireet loivenevat iän myötä.
Koska ADD on vahvasti perinnöllinen, Ulla Valtosella on tapana kysyä keskittymisvaikeuksien kanssa kamppailevilta asiakkailta, mahtaako jollakin heidän lähisukulaisellaan olla tarkkaavaisuushäiriö.
ADD diagnosoidaan haastatteluilla sekä käymällä läpi koko elämänkaari varhaisesta lapsuudesta nykyhetkeen. Haastateltavaksi pyydetään myös joku asiakkaan lähiomainen, joka pystyy kuvaamaan tämän käyttäytymistä lapsena. Tarvittaessa tehdään psykologisia tutkimuksia.
Netistä löytyy maksuton, Euroopassa kehitetty DIVA 2.0 -haastattelu, joka valottaa ADHD:n eri muotojen aiheuttamia ongelmia arjessa esimerkkien avulla. Valtosen mukaan haastattelua voi käyttää itsearviointilomakkeena, mutta varsinaisen diagnoosin tekee psykiatri.
Sähellystä ja jumitusta
Karoliinalle diagnoosi oli ensialkuun järkytys. ”Olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi ja huonommaksi kuin muut. ADD:n tunnistaminen vahvisti nämä epäilyni todeksi.”
”Mutta diagnoosi oli myös helpotus. Tieto lisäsi ymmärrystä ja antoi selityksen monille elämän hankaluuksille. En olekaan laiska enkä tyhmä, vaikka en kykene tekemään kaikkea samalla tavalla ja samassa tahdissa kuin toiset.”
Kun ADHD oireilee ylivilkkautena, ADD:ssä levottomuus lainehtii pään sisällä. Karoliina kuvailee, kuinka pää on täynnä ajatuksia, mutta niistä ei saa kunnollista otetta.
”Arki tuntuu kaoottiselta, kun ajatukset ovat solmussa. Monet tavalliset jututkin kuormittavat paljon. Jos teen jotakin, mikä vaatii täyden huomion ja tulee paljon keskeytyksiä, tuntuu että pää räjähtää.”
Karoliina myöntää, ettei ole kovin järjestelmällinen. ”Saatan ruveta laittamaan tiskejä koneeseen, mutta sitten lähdenkin kesken kaiken ripustamaan pyykkejä. Lopulta löydän itseni jynssäämässä vessan lattian saumoja kynsiharjalla. Teen kyllä paljon, mutta semmoista säheltämistähän se on.”
Karoliinalle rutiinit tuovat vakautta. Maatilalla päivä rytmittyy muutenkin yhteisen ruokailun ja navettatöiden mukaan.
”Kun haluan palautua, pistän vähäksi aikaa kuulokkeet korville ja kuuntelen äänikirjaa. Kävelylenkki luonnossa auttaa jaksamaan päivän loppuun.”
Kun ei mahdu muottiin
Itseluottamus kolhiintuu matkan varrella, kun kaikki ei suju niin sanotusti normaalilla tavalla opiskelussa tai työelämässä. Ärsyyntyminen ja turhautuminen palauttavat mieleen menneet epäonnistumiset.
Karoliina kertoo kärsineensä huonosta itsetunnosta teini-iästä lähtien.
”Uupuminen pysäytti. Nykyisin teen töitä paremman itsetunnon eteen ja opettelen pois turhasta itsekriittisyydestä. Sallin itselleni hengähdystaukoja ja keskityn niihin asioihin, jotka tekevät minut onnelliseksi.”
Psykoterapia on ollut suureksi avuksi.
”Haluan myös puhua avoimesti tarkkaavaisuushäiriöstäni. Ihmiset ovat ymmärtäväisiä, eikä minun tarvitse enää tuntea häpeää tai riittämättömyyttä esimerkiksi myöhästelyn takia.”
Kaikkia ADHD:n esiintymismuotoja hoidetaan samalla tavalla. Lääkkeet säätelevät vireystilaa ja auttavat keskittymään. Joskus lääkityksen rinnalle tarvitaan psykoterapiaa.
Karoliina sanoo olevansa lääkitykseen tyytyväinen, sillä se on selkeyttänyt ajatuksia ja helpottanut asioihin tarttumista.
Monet hyötyvät sopeutumisvalmennuksesta sekä neuropsykiatrisesta valmennuksesta (nepsy), jolla pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta. Nepsyyn on mahdollista saada maksusitoumus esimerkiksi oman kunnan sosiaalitoimen kautta.
Vertaistukiryhmissä voi jakaa kokemuksia ja saada tukea ihmisiltä, jotka käyvät läpi samanlaisia asioita. Kannattaa myös pitää huolta peruspalikoista eli nukkua riittävästi, syödä terveellisesti ja huolehtia säännöllisestä elämänrytmistä.
Kaikkein tärkeintä on hyväksyä omat erityispiirteensä, jotta ei koe itseään oudoksi, vajavaiseksi tai vääränlaiseksi, vaikkei mahdukaan ahtaaseen normaaliuden muottiin. Silloin voi hyväksyä oman tapansa olla ja tehdä asioita omalla tyylillään.
Omat kyvyt esiin
Keskittymisvaikeuksien ja ajanhallinnan kanssa kamppailevat tuntevat usein, etteivät he kykene hyödyntämään luontaisia kykyjään ja omaa osaamistaan.
Ulla Valtonen on kuitenkin päässyt omassa työssään näkemään, kuinka aikuisena ADD-diagnoosin saanut voi puhjeta kukkaan saadessaan selityksen erityisyydelleen. Joku rohkaistuu vaihtamaan työpaikkaa, toinen ryhtyy opiskelemaan uutta alaa.
Karoliina aloitti vuosi sitten sosionomiopinnot Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
”Tykkään opiskella, sillä se on hyvin ohjattua. Vaikka tuotantoeläimet ovat edelleen minun juttuni, toivon voivani tulevaisuudessa tehdä sen rinnalla ihmisläheistä työtä.”
Vaikka ADD tuo arkeen ylimääräistä kuormaa, Karoliina tunnistaa omat vahvuutensa: ”Olen luova, innostun helposti ja heittäydyn täysillä juttuihin. Koen vahvuutena myös sen, että olen aito. Minun on vaikea valehdella tai esittää mitään rooleja.”
Aviomiestään Karoliina kiittää ymmärryksestä ja korvaamattomasta tuesta.
”Arki pysyy hanskassa, koska hän suunnittelee valmiiksi, mitä töitä tehdään ja kuka vastaa mistäkin. En ole välttämättä se helpoin puoliso, mutta ainakaan elämä ei käy tylsäksi”, hän naurahtaa. n
ULLA SAIKKONEN, teksti
