Piirre muiden joukossa

Lukiseula auttaa nykylapsia ja -nuoria saamaan tukea lukivaikeuksiin. Marjo Danilsonin lapsuudessa oppimisen haasteet leimattiin usein tyhmyydeksi. Se ei kuitenkaan ole vienyt häneltä opiskelun iloa tai estänyt työuralla etenemistä.

Marjo Danilson muistuttaa, että erilaiset oppijat voivat olla äärimmäisen hyviä työssään. Vahvuudet pääsevät esiin, kun työpaikalla ymmärretään erilaisia työskentelytapoja.

Jo lapsena Marjo Danilson, 50, huomasi olevansa erilainen. Koulunkäynti tuotti haasteita. Erityisesti äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet tuntuivat vaikeilta. Oli hankalaa lukea ja ymmärtää lukemaansa. Varsinkin pitkien tekstien hahmottaminen kuormitti.

Joskus Marjo ymmärsi koulutehtävän väärin ja kirjoitti monta sivua asian vierestä. Oikeinkirjoitus ei sujunut sen paremmin. Kirjaimet, tavut ja numerot saattoivat vaihtaa paikkaa, ja kaksoiskonsonanteista toinen jäi helposti pois. Kissasta tuli kisa ja pallosta palo.

”Kertotaulun opettelu oli yhtä tuskaa. Jokaisen oppilaan piti nousta vuorollaan pulpetista ylös kuulusteltavaksi. Matematiikan opettajan mielestä olin niin tyhmä, ettei minulta onnistuisi mikään. Yläasteella ruotsin kielen opettaja sanoi, ettei hän voi antaa minulle arvosanaksi kuin vitosen. Englannin kielessä tökkivät erityisesti lauserakenteet ja aikamuodot.”

Meni vuosikymmeniä ennen kuin Marjon oppimisen haasteiden syyksi tunnistettiin lukivaikeus.

Aivoissa jokin muuttuu

Lukivaikeus (dysleksia) on osa oppimisvaikeuksien kirjoa. Arviolta 5–10 prosentilla suomalaisista on jonkinasteinen lukivaikeus. Sen tyypillisiä piirteitä ovat lukemisen hitaus ja virheet sekä ongelmat sanojen oikein kirjoittamisessa. Lukivaikeus voi hankaloittaa myös matematiikan oppimista tai vieraan kielen omaksumista. Lisäksi sen yhteydessä esiintyy usein adhd:tä.

”Lukivaikeus ei ole este opinnoille, luovuudelle tai ammatilliselle menestykselle.”

”Lukivaikeus on vahvasti perinnöllinen ominaisuus, joka johtuu aivojen poikkeavasta kehityksestä. Tosin aivotutkimus ei ole onnistunut vielä selvittämään, mikä muutoksen aiheuttaa”, erityisluokanopettaja, erityispedagogi Aija Lund kertoo.

Lukivaikeus ei liity ihmisen älykkyyteen tai luovuuteen, vaan kyse on aivojen erilaisesta tavasta hahmottaa ja käsitellä tietoa. Olihan dekkareiden kuningattarena tunnetulla Agatha Christielläkin diagnosoimaton lukivaikeus. Samoin suhteellisuusteorian kehittäjällä Albert Einsteinilla ja kuvataiteen mestarilla Pablo Picassolla. Molempien miesten koulunkäynti takkusi pahasti, mutta he saavuttivat loistavia tuloksia omilla aloillaan.

”Vaikka lukivaikeus voi tuoda lisähaasteita opiskeluun, se ei ole este opinnoille, luovuudelle tai ammatilliselle menestykselle. Tärkeää olisi löytää kullekin sopivat tavat oppia”, Aija Lund sanoo.

Murensi itsetuntoa

Tietoisuus ja ymmärrys lukivaikeudesta alkoi Aija Lundin mukaan kasvaa viime vuosituhannen lopulla. Nyt lukivaikeudesta kärsiviä lapsia ja nuoria osataan auttaa enemmän kuin ennen. Tukea tulisi olla saatavilla kaikilla koulutusasteilla.

”Esimerkiksi peruskoulussa oppilaalla on mahdollisuus tukeen sekä yksilönä että ryhmässä. Toisella ja korkea-asteella saa lisäaikaa kokeisiin ja tentteihin sekä erityisjärjestelyjä ylioppilaskokeisiin. Vastaanottajatahosta riippuen lukivaikeudesta tarvitaan lausunto.”

”Aiemmin oli myös paljon tietämättömyyttä. Vaikeudet lukemisessa, kirjoittamisessa tai vieraiden kielten oppimisessa saatettiin tulkita virheellisesti laiskuudeksi tai tyhmyydeksi.”

Näin kävi myös Marjolle. Tyhmäksi leimaaminen ja opettajien tyly palaute murensivat itsetuntoa. Tilannetta pahensi koulukiusaaminen. Huojennusta toivat liikuntaharrastukset ja koulun liikuntatunnit, jolloin häntä ei kiusattu. ”En jäänyt koskaan viimeiseksi, kun jumppatunnilla valittiin joukkueita. Yläasteikäisenä hiihdin sekä pelasin jalkapalloa ja lentopalloa ja sain sitä kautta itselleni kavereita.”

Palkinto sinnikkyydestä

Marjon lukio-opiskelu keskeytyi jo ensimmäisenä lukuvuonna, koska vanhemmat eivät suostuneet ostamaan tyttärelleen kalliita oppikirjoja. Lapsuudenkodin ilmapiiri ahdisti, ja Marjo päätti lähteä vuodeksi Järvenpään Luther-opistoon korottamaan arvosanoja. Sinnikkyys tuotti tulosta, vaikka hän joutui välillä opettelemaan ulkoa. Yläasteen päättötodistuksen keskiarvo nousi 7,2:sta 9,6:een.

”Koulu ei tarjonnut missään vaiheessa apua vaikeuksiini. Vanhemmatkaan eivät ymmärtäneet. Onneksi mummo kuunteli ja huolehti. Nuorena rupesin kirjoittamaan runoja, joihin sain purettua ajatuksiani ja tuntemuksiani.”

Lukioon Marjo ei enää palannut, vaan aloitti lähihoitajaopinnot. Käytännönläheisyys viehätti, sillä harjoittelujaksoilla pääsi tekemään hoitotyötä asiakkaiden parissa.

”Ennen esikoisen syntymää ehdin tehdä lähihoitajana puolitoista vuotta erityisnuorisotyötä. Pari vuotta myöhemmin aloitin iltaopinnot terveydenhoitaja-sairaanhoitajaksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) Helsingissä.”

”Onneksi mummo kuunteli ja huolehti. ”

Opinnot kuitenkin keskeytyivät, kun perheeseen syntyi tiiviissä tahdissa vielä neljä lasta. Marjo jäi kotiäidiksi. Kun kuopus oli kolme- ja puolivuotias, Marjo päätti kouluttautua ompelijaksi. Suunnitelmat kariutuivat tekstiilipölyallergian puhkeamiseen.

”Lähdin lastenhoitajaksi päiväkotiin. Pätevöidyin kaupungin työntekijöille suunnatulla koulutuksella lapsityöhön, jotta sain mahdollisuuden vakinaiseen paikkaan Helsingin kaupungilla. Vuodesta 2020 olen toiminut varhaiskasvatuksen opettajana.”

Lukiseula paljasti

Kaksi vuotta sitten Marjo alkoi opiskella Diakissa sosionomiksi työn ohessa. Opinto-ohjaaja tarjosi hänelle mahdollisuutta osallistua lukiseulaan, joka testaa teknisen lukemisen sujuvuutta, kirjoittamisen tarkkuutta ja luetun ymmärtämistä. Diakissa on tehty lukiseulaa jo vuodesta 2021. Se kertoo lukivaikeuksista suuntaa antavasti. Tarkempaa diagnoosia seulalla ei tehdä.

”Lukiseulan mukaan minulla oli haasteita kaikilla osa-alueilla. Oli huojentavaa saada vihdoin selitys vaikeuksilleni. En ollut niiden kanssa enää yksin, vaan minulle annettiin lisäaikaa tentteihin ja pääsin hyödyntämään Diakin äänikirjastoa”, kesäkuussa sosionomiksi valmistuva Marjo kertoo.

Dekkareiden kuningattarena tunnetulla Agatha Christielläkin oli diagnosoimaton lukivaikeus.

Aija Lundin mukaan olennaista on lukivaikeuksien varhainen tunnistaminen. Useissa peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa lukivaikeutta etsitään erilaisin digitaalisin seuloin. Tunnistamiseen voi saada apua myös oppilaitoksen erityisopettajalta. Monissa toisen asteen oppilaitoksissa lukivaikeutta seulotaan ensimmäisenä opiskeluvuonna. Niissäkin tunnistamiseen on mahdollista saada apua erityisopettajalta. Myös korkeakouluissa on hyvä kääntyä opiskelijaterveydenhuollon puoleen.

Erilaisten oppijoiden liitto tarjoaa vertaistukea, tietoa ja neuvontaa oppimisvaikeuksiin ja muihin oppimisen haasteisiin. Aija Lund kannustaa ottamaan yhteyttä liiton paikallisiin jäsenyhdistyksiin, esimerkiksi Helsingin seudun erilaisiin oppijoihin (HERO).

Oppimisen janoa

Marjo ei ole koskaan ajatellut olevansa muita huonompi tai tyhmempi, vaikka hänet oppimisvaikeuksien takia sellaiseksi lapsena leimattiin. ”Minulla on aina ollut kova oppimisen jano. Tosin nuorena en tohtinut kertoa tulevaisuuden haaveistani oikeastaan kenellekään. Iän myötä tuli lisää rohkeutta ja itseluottamusta. Haluan näyttää itselleni ja muille, että vanhempanakin voi perehtyä uusiin asioihin ja kehittyä.”

Tukea Marjo on saanut ystäviltään ja nykyiseltä puolisoltaan. Seuraava tavoite on jo tähtäimessä. Hän opiskelee paraikaa avoimessa yliopistossa ja aikoo hakea yliopistoon lukemaan sosiaalityöntekijäksi.

”Lukivaikeus on yksi piirre muiden joukossa. Se ei ole estänyt minua toteuttamasta haaveitani, vaikka olenkin joutunut etsimään itselleni sopivia tapoja opiskella.”

Lähteinä myös: kuntoutussaatio.fi, diak.fi, studentum.fi, lukihero.fi ja eoliitto.fi.