Aikuis- eli ikänäköä ei voi estää eikä hidastaa. Mutta hoitaa sitä voi. Ilman kunnollisia silmälaseja ei kannata kärvistellä.
Ensimmäiset ikänäön oireet ilmaantuvat suurimmalle osalle 40–50-vuotiaana. Lähelle näkeminen ei enää tahdo onnistua, vaan tekstiä on pakko viedä kauemmas, jotta sitä pystyisi lukemaan. Karttaa joutuu tiirailemaan suurennuslasilla, eikä pienellä präntätyistä pakkausten tuoteselosteista saa selvää. Lähityössä silmät rasittuvat aiempaa nopeammin, ja tietokoneen fonttiakin pitää suurentaa.
Muutos on luonnollinen osa ikääntymistä. Se johtuu silmän mykiön eli linssin asteittaisesta jäykistymisestä.
”Värikalvon ja mustuaisen takana sijaitseva mykiö auttaa meitä näkemään eri etäisyyksille. Kauas katsoessa mykiön taittovoima on vähäisimmillään ja mykiön tarkentajalihas rentona. Kun katsomme lähelle, tarkentajalihas supistuu, ripustinsäikeet löystyvät ja mykiö pyöristyy sopivan määrän, jotta kuva tarkentuu verkkokalvolle”, selvittää optometristi Arto Hartikainen Kuopion yliopistollisen sairaalan silmätautien poliklinikalta.
Lapsilla ja nuorilla silmien tarkennuskyky on huippuluokkaa, mutta iän myötä mykiön joustavuus ja samalla sen tarkennuskyky heikkenevät. Silmät joutuvat työskentelemään entistä kovemmin, ja kyky tarkentaa eri etäisyyksille huononee. Kun esimerkiksi nostaa katseensa puhelimen näytöltä kohti edessä avautuvaa maisemaa, näkymä voi olla hetken epämiellyttävän samea. Myös tarkentaminen kaukaa lähelle hidastuu.
”Menee tovi, ennen kuin silmät ’zoomaavat’ tarkennuksen sopivaksi.”
Hartikaisen mukaan myös monet lääkeryhmät – esimerkiksi tietyt mielialalääkkeet – saattavat vaikeuttaa katseen kohdistamista lähietäisyydelle.
”Silloin ei pidä lopettaa omatoimisesti lääkkeen käyttöä, vaan hankkia näkökykyä parantavat silmälasit.”
Lähilasit vai monitehot?
Ikänäkö ei heikkene loputtomasti, vaan muutokset päättyvät noin 60 ikävuoteen mennessä. Silmälääkärin tai optometristin vastaanotolle hakeudutaan tavallisesti siinä vaiheessa, kun lähelle näkeminen on huonontunut niin paljon, että se häiritsee arkea.
Ikänäköä hoidetaan lähilaseilla, joilla nimensä mukaisesti nähdään ainoastaan lähelle. Jos ongelmia on vain lähinäössä, pelkillä lukulaseilla pärjää mainiosti. Mikäli kaukonäössäkin on korjattavaa, oikea valinta ovat moniteholinssit, joilla näkee portaattomasti sekä lähelle että kauas.
Lähinäön parantamisessa monet haluavat pärjätä mahdollisimman pitkään markettien halvoilla lukulaseilla. Hartikaisen mukaan muutaman euron hintaiset valmislasit eivät pilaa silmiä, mutta niiden optiikka on huono.
”Koska markettilasien voimakkuudet ovat molemmissa linsseissä samat, niissä ei ole huomioitu silmien yksilöllisiä eroja eikä hajataittoisuuden tai karsastuksen korjaamisen tarpeita. Siksi niiden käyttö voi aiheuttaa silmien väsymistä. Markettilasit kuitenkin sopivat vaikkapa varalaseiksi kesämökille.”
Yhtä kaikki silmälasit on hankittava ennemmin tai myöhemmin, sillä ikänäkö ei ole ohimenevä ilmiö. Yksilölliset lasit ovat markettilaseihin verrattuna kuin mittatilaustyönä teetetty puku, joka täyttää asiakkaan tarpeet ja on mukava käyttää.
Milloin silmälääkäriin?
Optometristin erityisosaamista on selvittää silmän taittovirheet ja oikeanlaiset linssit vaivan korjaamiseksi. Optometristi huolehtii myös silmän terveydentilan perustutkimuksista.
”Silmätautien erikoislääkärin tekemä silmien terveystarkastus on kuitenkin paikallaan noin 45-vuotiaana ja sen jälkeen silmälääkärin suositusten mukaisesti”, Hartikainen neuvoo.
Normaali näöntarkkuus ei välttämättä tarkoita, että silmät ovat terveet. Esimerkiksi näköhermoa vaurioittava glaukooma eli kansanomaisemmin silmänpainetauti on hitaasti etenevä sairaus, joka ei oireile alkuvaiheessa lainkaan. Kun sairaus etenee, näkökenttä kapenee ja seurauksena voi olla pahimmillaan putkinäkö.
Glaukoomaa ei voida parantaa, mutta ajoissa aloitetulla hoidolla voidaan hidastaa merkittävästi taudin etenemistä. Hoitona ovat silmänpainetta alentavat tipat.
”Aina glaukooma ei nosta silmänpainetta, minkä vuoksi glaukooman toteaminen vaatii silmän mikroskooppitutkimuksen. Mikäli suvussa esiintyy glaukoomaa, kannattaa silmät käydä tarkistuttamassa silmälääkärillä.”
Auttaisiko leikkaus?
Silmälaseista eroon haluaville on tarjolla piilolasien lisäksi kirurgisia vaihtoehtoja.
”Varsinaisessa ikänäköleikkauksessa silmän oma linssi poistetaan ja tilalle asetetaan monitehoinen keinomykiö. Linssileikkaus tehdään teknisesti täysin samalla tavalla kuin kaihileikkaus, ja sitä suositellaan yleensä noin 60-vuotiaille tai sitä vanhemmille.”
Hartikaisen mukaan lopputuloksena ei välttämättä ole aivan samanlainen näkö kuin nuorena, mikä johtuu moniteholinssin optisesta rakenteesta. Siksi näkövaikutelmasta on hyvä keskustella leikkaavan kirurgin kanssa.
Joskus silmien omat linssit korvataan ikänäköleikkauksessa yksitehoisilla keinomykiöillä. Silloin niin sanottu johtava silmä korjataan kauas ja ei-johtava silmä lähelle näkeväksi.
”Monovision-korjaus voidaan toteuttaa myös laserleikkauksella. Silmän mykiötä ei poisteta, vaan taittovirhe korjataan muotoilemalla laserilla silmän sarveiskalvoa siten, että yksi silmä näkee kauas ja toinen silmä näkee lähelle.”
Ennen monovision-leikkausta näkövaikutelmaa olisi Hartikaisen mielestä hyvä testata piilolinsseillä.
”Testauksella voidaan tarkistaa, tottuuko näköjärjestelmä monovisioniin.”
Ikänäköleikkaukset eivät kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin, vaan ne tehdään yksityisissä silmäsairaaloissa omalla kustannuksella.
