Uskollisesti palvelevat jalat ovat hemmottelutuokionsa ansainneet. Ainekset kinttujen ilahduttamiseksi löytyvät kotoa. Kutsutko ystävät koolle tassujen pehmentämisiltaan, nautitko jalkakylvystä itseksesi vai annatko hoidon lahjaksi perheenjäsenelle?
1. Kaikki kokoon
Ensiksi on etsittävä saapuville vati, pyyhe tai kaksi, kynsisakset, -viila, kynsilakkaakin kenties. Ihovoidetta tarvitaan ainakin, mahdollisesti myös jalkaraspia ja talkkia.
Kaipaako tilaisuus musiikkia? Vai tekisikö mieli varata kylpylään jotakin juomatarjoilua? Kun kaikki tarpeellinen on mukavan tuolin lähettyvillä, ei tarvitse kesken kaiken lähteä märin jaloin juoksentelemaan ympäri asuntoa.
2. Kylvyn ryydit
Jalkakylpyyn tarvitaan vain vadillinen mukavan lämpöistä vettä sekä jotain mukavaa höystettä. Onko se kourallinen merisuolaa? Vai suolaa ja lusikallinen hunajaa? Vaiko pelkää hunajaa?
Kesäistä tuoksua saa nipistämällä pakastevastasta lehtiä. Myös kukkaset, yrtit tai sitruunaviipaleet raikastavat kylpytuokiota.
Koppurainen iho pitää lusikallisesta ruokaöljyä. Sen saa sekoitettua veteen muutaman shampoo- tai nestesaippuapisaran avulla. Ensin öljy kaadetaan vadin pohjalle, sitten truutataan saippuaa. Hiukan vettä kolmanneksi, sekoitetaan ja lopulta otetaan vati puolilleen sopivan lämpöistä vettä.
Myös pelkkä shampoo tai vaahtokylpyaine käy kylvyn maustamiseen. Ja tietenkin veteen sopii lorauttaa tai ripotella juuri jaloille tarkoitettuja kylpyvalmisteita, jos sellaisia sattuu kotona olemaan.
3. Pehmeät anturat
Jalkapohjan kovettumille on syynsä. Paksun nahan kasvattaminen on jalan puolustautumiskeino.Yksi on kanta-astuja, toinen on saanut syylätartunnan, kolmannella alkaa jalkaholvi laskeutua. Sen vuoksi kovettumia olisi hyvä näyttää ammattitaitoiselle jalkahoitajalle. Joskus tarvitaan tukevat pohjalliset jalkaa avustamaan.
Jos kovettuma on jo vanha tuttu, sitä voi silloin tällöin raspata. Ei kuitenkaan useammin kuin kerran kuussa. Eikä koskaan liotuksen jälkeen, sillä silloin ottaa helposti liikaa. Ja iho puolustautuu kasvattamalla paksumpaa nahkaa.
Raspilla hiotaan maltillisesti jalkapohjan ihon koppuroita. Vasta sen jälkeen varpaat saavat tunnustella kylpyvettä.
4. Nautinnon aika
Kun kaikki on valmista, ei tarvitse tehdä muuta kuin laskea jalat kylpyyn kymmeneksi minuutiksi ja puhaltaa huolet kauemmaksi. Nyt saa antautua lämpimän veden hellittäväksi.
Kylvetetyt tassut nousevat pyyhkeen päälle. Ne kuivataan, etenkin varpaiden välistä huolellisesti. Kuivat kynsinauhat ansaitsevat hierovan rasvauksen. Voide tekee hyvää käpälille kauttaaltaan, mutta varpaiden välit kannattaa taas kuivata rasvauksen jälkeen. Jos varpaiden välissä iho on rikki, talkin ripottelu on paikallaan.
Mikäli kynnet kaipaavat lakkausta tai leikkausta, kylvyn jälkeen se sujuu mukavasti. Antaa jalkojen nauttia ilmakylvystä vielä hetken, että voide ehtii imeytyä ennen kuin ne pujotetaan villasukkiin.
Yöksi reippaat askeltajat, joilla kantapää tuppaa halkeilemaan, voivat tehdä vielä tehohoidon. Halkeama peitetään reilusti voiteella ja päälle levitetään tuorekelmun pala. Sukka viimeistelee paketin. Aamulla poistetaan kelmu ja hieraistaan voiteen loput jalkaan.
Kolmena neljänä iltana peräkkäin tehty rasvakelmutus antaa halkeamille lähtöpassit.
5. Hymy säilyy
Ilomielisinä kintut kestävät, kun ne saavat hiukan huomiota osakseen joka päivä. Pesu ja puhtaat sukat pitävät ihon kunnossa. Myös voidetta tarvitaan monena iltana.
Ja ah, kun kesä koittaa! Silloin jalat ovat tyytyväisimmillään, kun ne saavat tunnustella nurmen nukkaa, hiekan jyväsiä tai vähitellen lämpenevää uimavettä.
Jalkakylpyä ei suositella henkilöille, jotka kärsivät diabeteksesta tai jalkaterän haavaumista.
Asiantuntijana jalkahoitaja Elsa Sivonen Elsan Salongista Iisalmesta
JOHANNA WESTERSUND, teksti
JAAKKO KILPIÄINEN, kuvat
