Paikka kuin paikka muuttuu mansikkapaikaksi, kun saa palan marjaisaa kakkua. Mehutiiviste ja pakkasmarjat pitävät mausta huolen.
12 hengelle
Kerttu-Kaarina Suosalmen romaaniin (1969) perustuva esitys 1960-luvusta ja keski-ikäisistä, keskiluokkaisista ihmisistä, joilla pitäisi kaiken järjen mukaan mennä hyvin. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen. Dramatisointi Iira Halttunen ja ohjaus Laura Mattila.
Niin käteviä kuin mansikkamuovit ja kuitukankaiset katteet ovatkin, on niissä myös haittapuolensa. Kotipuutarhassa kannattaa mieluummin kitkeä ihan perinteisesti sekä käyttää maatuvia luonnonmukaisia katteita.
Upea mansikka-raparperipavlova saa täytteekseen alkukesäisen raparperihillokkeen. Kakku kootaan juuri ennen herkuttelua, mutta kaiken muun voi tehdä etukäteen valmiiksi.
Tuiki tavallinen puuro oli apuna, kun työssään uupunut ravitsemusterapeutti lepäsi ja toipui. Puuroreseptien kehittelystä tuli ilo ja intohimo.
Dynaaminen istutus on perinteisen perennapenkin ja niityn välimuoto, joka jäljittelee luontoa. Eri lajit kasvavat sekaisin ja kerroksittain, kadonnut kasvi korvautuu nopeasti toisella. Kitkennän tarvekin vähenee.
Missä muruseni on? No muffineissa tietenkin. Nämä herkkuset pyöräyttää hetkessä ja vuoatkin saa askarreltua kotikonstein.
Herkutellaan kuin Viiru ja Pesonen! Lettukakkua on helppo leikata, kun annat sen tekeytyä kylmässä tunnin verran ennen nauttimista.
Kesän kaunein kakku täytetään mansikkaiseksi ja koristetaan kauden kukkasilla ja marjoilla.
Ken keitetyn paistaa, se makean maistaa. Mämmin tekeminen ei ole vaikeaa, se vaatii vain aikaa tekeytymiseen.
