Siirry sisältöön

Johanna Westersund

  • Timjamia, salviaa ja rosmariinia

    Villi sikapata

    Ryytinen loppusyksyn pata hautuu kiireettä. Ensin lämpöön menevät lihat, tunnin päästä myös juurekset. Vaikeinta on odotus.

  • Haru, eräs saari

    Neljä yötä saarella

    Harun luodolla Pellingin saaristossa Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä asuivat ja tekivät töitä keväistä syksyihin vuosina 1965–1992. Vuoden 2008 visiitillä tunnelmaa oli vielä paljon tallella.

  • Perinneherkkkujen parhautta

    Apposet

    Voiko ihanammin kesäaterian enää alkaa? Tuoreet herneenpalot keitetään, voi sulatetaan. Sitten jokainen saa kastaa apposensa voihin. Oijjoi!

  • Rahkalettujen aatelinen

    Syrnikit

    Hei, Karjalasta letun minä löysin, löysin letun, sievän rahkaisen... ja vieläpä hyvät höysteet sille.

  • Talvi ainainen

     Mistä mahtaa johtua, että pyrypalloa ravisteleva ihminen hymyilee vaivihkaa? Lumisadepallo, lumiakvaario, lumivisio. Millä nimellä kutsua lasista tai muovista kuplaa, jonka sisällä pyryttää, kun sitä ravistaa? Englanniksi esinettä kutsutaan lumisilla tai vetisillä nimillä snow globe, snowdome tai water globe. Saksalaisille ja ruotsalaisille se on lumikuula: schneekugel ja snökugel. Lumisadepalloja keräilevä helsinkiläinen Mervi Latikka on viime aikoina